Nuoruuden lukukokemuksia

Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa 14.9. lukupiiriläiset keskustelevat nuoruutensa lempikirjoista. Muistelemme ensimmäisiä syvällisiä lukuelämyksiä, jotka avasivat meille tien kaunokirjallisuuden rikkaaseen maailman. Illan keskustelukirjaksi on valittu John Steinbeckin klassikkoromaani Helmi, jonka moni luki ensimmäisen kerran jo kouluaikana.

Lämpimästi tervetuloa sekä vanhat että uudet jäsenet! Lukupiirikirjan voit hakea Tikkurilan kirjaston palvelutiskiltä tai tilata sen osoitteesta www.helmet.fi.

Tikkurilan lukupiiri

Tikkurilan kirjaston lukupiiri on avoin kaikille lukemisesta kiinnostuneille. Piiri kokoontuu aikuistenosaston Voimala-ryhmätyötilassa klo 18.00 torstaisin: 14.9., 12.10., 9.11. ja 14.12..

Lämpimästi tervetuloa sekä vanhat että uudet jäsenet!

Hakunilan Murharyhmä aloittaa keskiviikkona 13.9.

Uusi syksy ja uudet kujeet!

Murhis aloittaa jälleen toimintansa keskiviikkona 13.9. klo 17.30 – 19.00 Hakunilan kirjaston monitoimitilassa. Tulkaahan paikalle kaikki dekkareiden ystävät sankoin joukoin. Kyseisenä päivänä käsittelemme Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka kirjaa ja allekirjoittanut odottaa innolla kommenttejanne.

Tervetuloa myös kuuntelemaan Hakunilan päivän (lauantai 9.9. klo 13.00) vieraitamme! Honey Aaltonen haastattelee Tapani Baggea ja vissiin vähän toisinkin päin.

Lisätiedot tästä linkistä.

Nähdään pian!

Lisätiedot:
Laura Aaltonen
09 83930805
laura.aaltonen@vantaa.fi

Hakunilan kirjaston syyskuun lukupiiri

Sade ropisee ikkunaan, mutta ei sen väliä niin kauan kun on hyvää lukemista! Olemme tavanneet lukupiirin kanssa läpi kesän, ja kohta aloitamme syyskauden. Elokuussa lukupiirin käsittelyssä oli Tuula-Liina Variksen romaani Huvila, joka kertoo kolmen naisen yhteisöstä mahtipontisessa hirsihuvilassa. Tarinaa kerrotaan niin äidin Raakelin, tyttären Leean kuin perheen palvelijan Selman silmin.

Suurimman osan mielestä kirja oli luettava. Sitä pidettiin helppolukuisena ja monipuolisena. Kirjan ajankuvaa kiiteltiin paljon. Erään lukupiiriläisen mielestä kirja oli vakavaa yhteiskunnallista pohdintaa kepeässä muodossa. Myös miehen ja naisen roolien kuvausta kiiteltiin. Miinusta kirja sai ohuista henkilöhahmoista. Muun muassa Raakelin masennusta ei oltu kuvattu mitenkään koskettavasti. Henkilöhahmojen ohuuden vuoksi kirjaa moitittiin myös pliisuksi.

Syyskuun kirjakattauksesta lukupiirikirjaksi valikoitui Zacharias Topeliuksen novellikokoelma Tilinteon päivä ja muita kertomuksia. Kokoelma sisältää Topeliuksen aiemmin suomentamattomia novelleja, jotka kuvaavat elävästi 1800-luvun ihmiskohtaloita.

Lukupiiri kokoontuu syyskuussa 6.9.2017 klo 13-14.30 kirjaston monitoimitilassa. Lukupiirikirjan voit noutaa itsepalveluvaraushyllystä kohdalta Lukupiiri ja lainata omalle kortillesi. Tervetuloa mukaan, vaikka et kirjaa olisi ehtinyt lukeakaan!

Syyskuussa Hakunilan kirjastossa on myös kirjailijavieras! Tänä vuonna Hakunila-päivän kirjailijavieraana on Tapani Bagge, jota haastattelee Hurriganes-kirjoistaan tuttu bluesmies Honey Aaltonen. Merkkaa siis kalenteriisi lauantai 9.9.2017 klo 13-14!

Lisätietoja:
Paula Puustinen
paula.puustinen(at)vantaa.fi
p. 09 839 30805

Muista myös muut lukupiirit https://kirjasto.one/lukupiiri/

Heinäkuussa Hakunilassa

Paula lähti lomille, joten remmiin astui heinäkuun lukupiirin vetäjäksi Laura.
Vauhtia oli taas kerran vaan ei – onneksi – vaarallisia tilanteita. Keskustelun kohteena oli tällä kertaa Sergei Dovlatovin Haarakonttori. Itse en sitä ehtinyt lukea, mutta jutut olivat sellaisia, että pitänee johonkin Dovlatovin teoksista vielä tarttua.
Vinkkinä Haarakonttorin lukijoille: lukupiiri suosittelee aloittamaan kirjan lopusta eli lukemaan lopussa olevan henkilö- yms. luettelon ensimmäiseksi. Avartaa kuulemma kummasti kirjan hahmottamista. Kirja rankattiin satiiriseksi ja huumoria sisältäväksi, mutta vaatii historiantuntemusta. Muuten se oli helppolukuinen ja sisälsi paljon dialogia. Kirjailijan tyyliä verrattiin joka Kari Hotakaiseen ja Ernest Hemingwayhin!


Elokuussa tartutaan suomalaiseen kirjaan. Vuoron saa Tuula-Liina Variksen Huvila. Katsotaan mitä sen sisuksista löytyy ja minkälaista keskustelua kehkeytyy. Elokuun lukupiiriä luotsaa taas tuttuun ja turvalliseen tapaansa Paula keskiviikkona 2.8.2017 klo 13-14.30.

Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

Kesäterveisin,
Laura Aaltonen psta
Paula Puustinen
paula.puustinen(at)vantaa.fi
p. 09 839 30805

Hakunilan Murharyhmän kevätretki 14.6.2017

Näin se tämäkin Murhiskausi päättyi ja oli vuoro jo perinteeksi muodostuneen kevätretken (sentään toinen kerta!). Olimme kirjailija / toimittaja Jarkko Sipilän järjestämällä rikoskävelyllä! Nyt on takana mielenkiintoinen retki, jota sääkin suosi.

Tapasimme ryhmän kanssa Senaatintorilla kello 17. Porukkaan liittyi lennosta  mukaan myös muutama kiinnostunut kuulija matkan varrelta. Kävelimme Aleksanterinpatsaalta Kolmen sepän patsaalle ja saimme kuulla yllättävän paljon tarinoita sekä uusista että vanhoista rikoksista, joita Aleksanterinkadulla on tehty. Rikosten kirjo kyseisellä kadun pätkällä oli myös monimuotoinen, tarinoita löytyi talousrikoksistaa, tapoista, huumausainerikkomuksista ja niin edelleen.


Saimme myös loistavia vinkkejä siitä mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä, jos aikoo aloittaa rikollisen uran. (Kaikkea ihminen oppii, kun vanhaksi elää…) Retki oli kokemisen arvoinen ja allekirjoittanut suosittelee sitä kaikille rikoksista kiinnostuneille. Ohessa linkki, jos haluat aiheesta tarkempaa tietoa:

https://www.facebook.com/rikoskavelyt/?fref=ts

 

 

Seuraavan kerran tapa(a)mme syksyllä: keskiviikkona 13.9. klo 17.30 -19.00 Hakunilan kirjaston monitoimitilassa. Syyskuussa keskustelun alla on Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka, joka on genren suhteen varsinainen rajatapaus. Ja kuten aina ennenkin: löydät  kirjan Hakunilan kirjaston varaushyllystä Murharyhmän kohdalta.

Tervetuloa mukaan sekä uudet että vanhat dekkaristit! Mukavaa kesää kaikille!

Lisätiedot:
Laura Aaltonen
09 83930805
laura.aaltonen@vantaa.fi

Hakunilan kirjaston Murharyhmässä tapahtuu!

Heippatirallaa kaikille!

Tämä kevät ei todellakaan ole mennyt kuin Strömsössä näiden päivitysten suhteen! Toivotaan, että tulevaisuudessa pysyn reippaammin tolpillani ja homma pelittää paremmin.

Pikana tiedotan seuraavaa:
poikkeuksellisesti seuraava Murharyhmä (14.6.2017) pidetään Helsingin keskustassa. Tapaamme klo 17.00 Senaatintorilla Aleksanterinpatsaalla rikostoimittaja ja dekkarikirjailija Jarkko Sipilän, joka johdattaa meidät rikoskävelylle kaupungin uumeniin.

https://www.facebook.com/rikoskavelyt/?fref=ts

Jos haluat liittyä seuraamme, niin ilmoittauduthan minulle 12.6.2017 mennessä:

Laura Aaltonen
09 83930805
laura.aaltonen@vantaa.fi

 

 

 

Martinlaakson kirjaston lukupiiri helmikuussa

 

Helmikuussa kokoonnutaan maanantaina 13.2.  Martinlaakson kirjaston Hiljaisessa huoneessa klo 16:00 – 17:30. Silloin keskustelun aiheena on Solveig von Schoultzin kirja Pitkin vedenviivaa. Tämä omaelämäkerrallinen romaani ilmestyi jo 1992, mutta on edelleen vaikuttava lukuelämys. Solveig von Schoultzin ”tekstit heijastelevat, usein fiktiivisten henkilöhahmojen repliikkien välityksellä, tyyneltä vaikuttavan pinnan alla kyteviä ristiriitoja”(Kansallisbiografia).

Martinlaakson kirjaston lukupiiri aloittaa kevätkauden 16.1.2017

Martinlaakson kirjaston lukupiiri jatkaa kevätkaudella 2017 kokoontumalla Hiljaisessa huoneessa kerran kuussa maanantaisin klo 16:00 – 17:30. Lukupiirin vetäjänä toimii tuttuun tapaan Helena Lassila.

Ensimmäisenä keskustelun aiheena on Aki Ollikaisen romaani Nälkävuosi.

Aki Ollikaisen esikoisteos vuodelta 2012 on riipaiseva kuvaus Suomesta vuosina 1867 ja 1868, joka oli 1800-luvun suurista nälkävuosista viimeinen. Maaseudulla eristäytyneenä elävä perhe, Marja, Mataleena ja Juho, joutuvat miehen kuoltua lähtemään kerjuulle kylmän ja lumisen talven keskelle ensin isännän taloon ja sieltä eteenpäin muihin kerjuumatkalla oleviin liittyen. Teos oli ilmestyessään myös Finlandia-ehdokkaana.

Kevään muita kirjoja ovat mm. Solveig Von Schoultzin Pitkin vedenviivaa ja Linn Ullmannin Rauhattomat.

Lukupiiri non kaikille avoin, ei ilmoittautumisia.

Tervetuloa!

Lukupiiri Lumon kirjastossa 10.1.2017

10.1.2017 Minä olen Malala : Malala Yousafzai (Tammi, 2014)

on kansainvälisesti tunnetun koulutuksen puolestapuhujan ja Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Malala Yousafzain ainutlaatuinen tarina. Tiistaina 9.10.2012 pakistanilaista koulutyttöä Malala Yousafzaita ammuttiin lähietäisyydeltä päähän, koska hän halusi puolustaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Malala selvisi hengissä raaasta hyökkäyksestä, ja hänestä tuli yhdessä yössä rauhanomaisen vastarinnan ja kaikille avoimen koulutuksen kansainvälinen symboli. Muistelmissaan Malala kertoo omin sanoin tuon kohtalokkaan päivän tapahtumista sekä koskettavan ja innoittavan tarinan päätöksestään olla antamatta periksi ääriaineksille.

Malalan tarina herätti lukupiiriläisissä monenlaisia ajatuksia. “Aliarvioimatta päähenkilön kokemuksia, minkälainen kirjallinen tuote tämä oikein on?” – kysyi eräs lukija.  Kirja ei ole kaunokirjallisuutta eikä oikein elämäkertakaan (kertojana nuori tyttö). Lukija määritteli kirjan tapahtumakirjaksi.

Yleisesti kirjan rakennetta ja kirjoitustyyliä pidettiin hankalana. Nimiä, vieraita käsitteitä ja Pakistanin vaihtelevaa poliittista historiaa oli rasittavan paljon. Tarina olisi voinut avautua helpommin ja monipuolisemmin esim. kahden kertojan näkökulmasta. Eräs lukupiiriläinen kiteytti ongelman näin: “Kirjassa ei ollut vetoa. Aihe voi olla mikä tahansa, jos siinä on imua, se vie mukanaan. Tässä sitä ei ollut”. Toisen lukijan mielestä kirja oli huonosti kirjoitettu ja koko tarina epäuskottava. Mitä jätettiin kertomatta ja mitä muutettiin tarkoitusperille sopiviksi? Käytettiinkö tytön vilpittömyyttä hyväksi ja tehtiin sillä rahaa?

Kirjasta myös pidettiin. Eräs lukija suorastaan ahmi tarinan ja koki sen ei niinkään kaunokirjallisena teoksena vaan oppikirjana. Kirja tarjosi runsaasti tietoa Lähi-Idän historiasta nykypäivään. Tytön kertomana Talibanin kauheudet avautuvat uudella tavalla. Malalan tarina antaa uskoa siihen, että yksikin ihminen voi muuttaa maailmaa ja pienilläkin teoilla voi olla merkitystä. Toki Malalan uskottavuus koetteli monta lukijaa. Kuinka voi noin nuori tyttö antaa haastatteluja, lausua mielipiteitään ja olla koko maailman keskiössä? Mutta toisaalta: ihmelapsia syntyy aina ja otollisessa maaperässä he pääsevät kukoistamaan. Malala ei olisi kaikkien tuntema Nobel palkittu rauhantekijä, jos hän olisi syntynyt Pakistanissa toisenlaiseen perheeseen. Hänellä oli poikkeuksellisen isän poikkeuksellinen tuki ja mahdollisuus hyödyntää nykytekniikkaa kirjoittamalla  blogia ajatuksistaan ja kokemuksistaan.  Todettiin myös, että sodan ja vainon keskellä lapsetkin ovat aikuisempia.

Kirja aiheutti keskustelua naisen asemasta, koulutuksesta ja uskonnon vallasta maailmassa. Suomalaisten nykynuorten olisi hyvä lukea Malalan tarina, jotta ymmärtäisivät, kuinka hyvin asiamme ovat Suomessa. Malala on kiehtova persoona: toisaalta ihan tavallinen koulutyttö, toisaalta esiintyvä asiantuntija ja myös harras, koraania tulkitseva muslimi. Musliminaisten tavoin Malala käyttää huivia. Huivi näyttää pysyvän tiukasti musliminaisten päässä myös länsimaistuneilla muslimeilla. Pohjautuuko tapa koraanin oppeihin vai onko se tapakulttuuriin sidottu viesti identiteetistä?

Lopuksi päädyimme pohtimaan, mikä tai mitkä ovat meidän kenties näkymättömät huivimme, kulttuuriimme sidotut tapamme, joista emme henno luopua. Joulun läheisyys toi mieleen joulun pinttyneitä perinteitämme. Jouluksi täytyy siivota, valmistaa jouluruokia, ostaa lahjoja. Kukaan ei voi olla jouluna yksin. Nämä näkymättömät huivit löysimme, keksiikö joku lisää?

Maija Kantola
maija.kantola(at)vantaa.fi