Tarinakoukun kuulumisia pienellä viiveellä teknisten ongelmien vuoksi! Joulukuussa 8.12. kokoonnuttiin vuoden viimeiseen Tarinakoukkuun. Tiistain taitopajaa saapui pitämään Taito Uusimaa ja aiheena olivat jouluisesti joulukortit. Korttien lisäksi kuultiin runoja, Tibu Borgsténin vinkkaamana. Hyvillä mielin siis joulun viettoon! Jatka lukemista ”Tarinakoukku joulun viettoon korttitalkoiden merkeissä”
Venlan lukuvinkit
Tarinakoukussa 6.10. vieraili viehkeä kirjastotäti Venla Venus Pasilan kirjastosta. Venla veti osallistujille aikuisten satutunnin ja luki ääneen omia lempikirjojaan. Aikuisten satutunnilla kuultiin otteita seuraavista teoksista:
- Raja (Riikka Pulkkinen)
- 2000-luvun Decamerone (useilta eri kirjailijoilta runoja, novelleja, sarjakuvia…)
- Susi sisällä (Tiina Lymi)
- Ihan toinen iankaikkisuus (Leevi Lehto)
- Ilman sinun rakkauttasi (Arno Kotro)
- Kotkanpääkeitto (Teemu Hirvilammi)
Aikuisten satutunnista vastasi Vantaan sanataidekoulun Noora Nyyssönen. Kiitämme ”kirjastotäti” Venlaa hienosta eläytyvästä kirjallisuuskokemuksesta!
Tarinakoukun aikuisten värityskirjat alkavat jo saada väriä pintaansa. Mutta vielä on runsaasti puhtaita sivuja eli voit siis vaihtoehtoisesti oman käsityösi ohella kokeilla värittämistä rentoutumismuotona.
Tarinakoukussa vieraana Venla Venus
Tiistaina 6.10. kannattaa suunnata Tikkurilan Tarinakoukkuun, vaikka et käsitöitä harrastaisikaan. Vieraaksi saapuu nimittäin kirjastonhoitaja Venla Venus vetämään aikuisten aikuisten K18 satutunnin! Luvassa siis huikea ja harvinainen sanataide ja kirjallisuus nautinto kuulijoiden korville.
Aikuisten satutunnilla tekstejä yhdistävät ihmissuhteet, erityisesti parisuhteessa elämisen haasteet ja kipupisteet. Satutunnilla kuullaan niin runoa, näytelmää ja muita Venlan lempikirjoja. Luvassa hieno sanataidetuokio aikuiseen makuun, tervetuloa siis mukaan!
Tarinakoukulta löytyy nyt myös pari omaa aikuisten värityskirjaa, joten voit varata värikynät mukaasi jos haluat käsityö sijasta värittää.
Kokoonnumme poikkeuksellisesti 1. kerroksen Aleksis-salissa musiikki- ja mediaosastolla klo 17.30-19.30. Nähdään!
Runokoukkuja helmikuun toisessa Tarinakoukussa
Helmikuu on tuonut mukanaan flunssa-aallon ja tiistain Tarinakoukussa sairastelut verottivat esiintyjäkuntaa. Sairasvuoteella oli sekä osa koukuttelijoista että Kaupunkiverstaan esittelijä ja toinen runovinkkareistamme. Mutta silti neulepuikkojen rauhoittavan kilkkeen ja rupattelun rytmittämä käsityöilta saatiin jälleen vietettyä teen jakeluongelmista huolimatta 🙂 Jälleen oli mukana myös uusia kävijöitä ja vielä mahtuu lisääkin matkaan mukaan, tervetuloa!
Tämän kerran kirjakorissa esillä oli paperiaskarteluun ja erilaisiin kankaanpainantatekniikoihin liittyviä teoksia. Mukana oli nyt ensimmäistä kertaa myös valikoima käsityölehtiä. Jos sinulla on toiveita kirjakorien aiheiksi, välitäthän toiveesi edelleen. Kaunokirjallisuudessa keskityimme teeman mukaisesti runokirjoihin. Muistathan painetun aineiston lisäksi, että runoja löytyy myös äänikirjoina. Tämän linkin kautta voit selata CD-muodossa HelMet-hausta löytyviä runoteoksia. Ja lisävinkkinä myös, että mikäli sinulla tai lähipiirissäsi on lukemisesteitä, Tikkurilassa voit rekisteröityä Celian Vera asiakkaaksi äänikirjojen osalta Kirjasto kaikille –projektin myötä.
Kaupunkiverstaan esittelyä ei siis vielä tiistaina kuultu, mutta yritetään löytää heidän esitykselleen tilaa vielä kevään kokoontumiskerroille. Sillä aikaa Helsingin Kaupunkiverstaan ja HelMet alueen muiden pajojen toimintamahdollisuuksia voi käydä tutkailemassa palvelusivuston Pajat ja verstaat -osuudessa.
Myös iltamme runovinkkareista toinen oli sairastunut, mutta onneksemme Ritva Niemi-Ronkainen ihastutti kerholaisia esittelemällä omia lempirunoilijoitaan ja lukemalla ääneen. Kiitoksia Ritvalle ja Tikkurilan seurakunnan runopiirille vinkkaustuokiosta! Jos runopiirin toiminta kiinnostaa voit mennä mukaan seuraavaan kokoontumiseen tiistaina 3.3. klo 18.00 Tikkurilan kirjaston 2. kerroksen Voimala ryhmätyötilaan.
Ritvan suosikkirunoilijoiden ja runokirjojen listan löydät viestin lopusta. Sieltä vain bongaamaan omia suosikkeja ja kokeilemaan uusia runoilijatuttavuuksia!
Suomalaisia klassikoita:
- EINO LEINO: Sulle laulan, neiti kesäheinä (Valikoima runoja) Toim. Salme Saure
- EINO LEINO: Helkavirsiä( ks. erityisesti runo Marjatan Poika)
- EINO LEINO: Rakkauden lauluja. Valikoima runoja Leinon tuotannosta. Toimittanut Hannu Mäkelä
- V.A.KOSKENNIEMI: Kootut runot (syvällisiä runoja, kauniita luontokuvauksia)
- LASSI NUMMI: Matkalla niityn yli
- AALE TYNNI: Kootut runot 1938-1987
Maailmalta:
- GUNNUS EMRE:(k. 1321) Hullu sydän.( Suomennos ja jälkisanat Suna-Marija Ender)
- MAAILMAN RUNOSYDÄN: Antologia, jonka ovat koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio
Suomalaista uudempaa runoutta:
- JUICE LESKINEN: Valitut runot 1975-2007, koonnut Satu Koskimies
- BO CARPELAN: Piha v.1979 (lapsuuden kuvauksia Helsingistä)
- VEIKKO HAAKANA: Katson kauemmaksi
- IRJA ASKOLA, ANJA PORIO: Lasinen lapsi 2002
- MÄRTA TIKKANEN: Vuosisadan rakkaustarina
- KIRSI KUNNAS: Tiitiäisen satupuu WSOY
- KIRSI KUNNAS: Kaunis hallayö WSOY
- SAIMA HARMAJA: Läheisyys KARISTO
- SAIMA HARMAJA: Aamusateen maa KIRJAPAJA
- MIRJA PIRHONEN: Kaneli, neilikka, kardemumma HAKAPAINO Oy
- MIRJA PIRHONEN: Kettuja ja enkeleitä KESUURA Oy
Vantaan tunnuksia – Vantaa kirjallisuudessa 1.
Vantaalaisille tuttu oman kaupungin tunnuskuva on – paitsi lähiöt – liikenteeseen liittyvä : ennen Vantaanjoki, nykyään Kehä III, itä-länsi -jakautuneen kaupungin yhdistävä valtatie. Ja tietenkin Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Vantaanjoki ja Vantaan historia ovat Vesa Haapalan innoittajia Vantaa-runokokoelmassaan vuodelta 2007. Teksti liikkuu nykyajasta keskiaikaan, siinä on eri kertojia: sistersiläinen, isä – miehen kokemuksia upeasti ilmaistuna. Blogissaan Haapala sanoo: ”Kirjoitan mieluusti paikoista, joissa olen tuskin ollut ja joita tunnen vain vähän. Onhan näitä, Vantaa, Rooma. Paikka on mielikuvituksen sija.”
Viime aikoina on yhdistetty Helsinkiä ja Vantaata. V. 2006 järjesti Kanneltalo Rajalla-runokilpailun, jolla etsittiin pääkaupunkiseutulaisten kokemuksia kotiseudustaan suhteessa naapurikaupunkeihin. 45 runoa julkaistiin antologiassa Kolmen kaupungin kainalosta . Antologiasta välittyy kauniisti kaupunkilaisten tunteet nopeasti muuttuvissa, rakkaissa ympäristöissä. Vantaanjoen merkityksestä kertoo Helena Heinosen runo:
Tule nyt
Tule autolla.
tule bussilla,
tule metrolla.
Parasta kuitenkin olisi
jos tulisit meloen Vantaata pitkin.
…
Mirja Anttola-Hakala taas on kirjoittanut antologiaan runon Kehä kolmosella. Susanna Sääskilahden runossa matkustetaan Helsingistä pois:
Ajan uni
Nukahdin usein Pasilassa,
heräsin vilja-aaltoihin,
monta maksamatonta matkaa.
…
Muutkin antologian runot tuntevat kaipuuta luontoon:
Nää stadit on niinku
joku ihmeen viljapelto:
tuhannet tähkäpäät huojuu
pitkin kartsoja ja toreja.
(Maiju Tawast)
Urbaanimpi Vantaa-kuva esiintyy Vesa Haapalan toisessa Vantaa-nimisessä runossa, joka on julkaistu Kuntarunosuoni-sivulla. Runo alkaa – kuinka ollakaan – Olen kehätie… Se pulppuaa kuin keväinen joki täynnä elementtejä, jotka jokainen vantaalainen tunnistaa sydän kurkussa hymyten mutta kuitenkin toiveikkaana: …olen aamu joka valaisee nämäkin pihat…Lue runo ja nauti.
Juha Nummisen dekkarissa Viimeiseen pisaraan (1987) poliisi järjestää jännittävän operaation Kehä III:sen ja Hämeenlinnantien risteyksen tienoilla: ”Kehätie on väkivaltaisesti tuhonnut reunoiltaan vanhan maaseutukulttuurin ja pullistanut sen tilalle massakulttuurin huoltoporrasketjun: pienteollisuutta, keskusvarastoja, huoltoasemia, voimalaitoksia, huonekaluhalleja…”
Maarit Mäkinen