Helmikuun 4. päivänä vietetään tämän vuoden ensimmäistä luonnon päivää teemalla Sukella talveen. Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös kolme muuta luonnon päivää: 20.5. villiinnytään keväästä, 17.6. rakastutaan kesäyöhön ja 26.8. juhlitaan Suomen luontoa. Lisätietoa luonnon päivistä ja tapahtumista löytyy kampanjan nettisivuilta.

Hiihtoa ja hiihtokilpailuja, suksen kulttuurihistoriaa, talvisen luonnon ihmettelyä ja lumisia seikkailuja – niistä on Suosittelija-blogin sukellus talveen tehty.

Jäämäki ja lapsia laskemassa mäkeä Hakaniementorin kaakkoiskulmassa. Taustalla Hakaniemenkatu 2. Valokuvaaja Heinonen Eino, 1950. Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0

Valmistaudu mm-kisoihin

Kyllä on niin, että suomalainen on aina liikkunut sukset jalassa, tehnyt töitä sukset jalassa, sotinut sukset jalassa ja kilpaillut sukset jalassa. Näin voisi tiivistää Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan hiihtokirjan (WSOY, 2016, myös äänikirjana). Mielensäpahoittaja tarinoi tässä kirjassa hiihtämisestä, muistelee menneitä mm-kisoja ja jupisee tyylilleen uskollisena mielipiteitään niin suksista, hiihdosta kuin hiihtokilpailuista. Kirjaan sisältyy myös Lahdessa 22.2.-5.3. järjestettävien maastohiihdon mm-kisojen epävirallinen kisaopas.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luistelu yhdistettiin hiihtoon. Kaksi oikein tarpeellista asiaa, jotka eivät liity toisiinsa mitenkään. Järvenjäällä on hyvä luistella, mutta meneppä luistimilla metsään. Taikka yritä suksilla peilikirkkaalle jäälle. Kyllä ei tule mitään, kyllä lipsuvat sukset ja luistinten terät ruostuvat. (s.64)

Lahden edelliset mm-kisat v. 2001 ovat jääneet useimpien mieleen lähinnä suomalaishiihtäjien dopingkäryistä. Viime aikoina hiihdon ja monien muidenkin urheilulajien dopingkäryt ovat olleet otsikoissa erityisen paljon. Erkki Vettenniemen pian ilmestyvä kirja Suomalainen hiihtodoping – punssia, pillereitä ja punasoloja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017-02-17) osoittaa, että doping ei ole kuitenkaan uusi ilmiö. Kirja valaisee hiihtodopingin satoja vuosia kestäneitä perinteitä ja lupaa kertoa ensimmäisen kerran hiihdon lääkehuollon koko tarinan.

Suomalaishiihtäjille ropisi mitaleja Immo Kuutsan toimiessa maastohiihdon päävalmentajana 1970-1980-luvuilla. Moni muistaa esimerkiksi Juha Miedon ja Marja-Liisa Hämäläisen (myöhemmin Kirvesniemi) saavutukset. Ari Pusan kirjoittama valmentajasuuruutemme elämäkerta Immo Kuutsan tarina – valmentajalegendan ura tähtien rinnalla (Docendo, 2016) kertoo urheilun kulissien takaisesta elämästä.

Harri Kirvesniemen valmentajana yli 20 vuoden ajan toiminut Jorma Manninen käy läpi Kirvesniemen nuoruusvuosien harjoittelua kirjassa Poika, sinusta tulee vielä hiihtäjä! – Harrin tie huipulle: valmentajan muisteluja (Mikkelin Primosport, 2016).

Yksi menestyneimmistä hiihtäjistämme kertoo muistelmateoksessaan Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Teos, 2016) millaista on elämä huippu-urheilijana.

Vinkkejä talviliikuntaan

Tuliko hankittua sukset, mutta aiemmasta hiihtokokemuksesta on vierähtänyt jo tovi, kenties vuosikymmen? Simo-Viljami Ojasen kirja Helposti ladulle (Fitra, 2016) tarjoaa neuvot ja niksit aloitteleville hiihtäjille. Tosiharrastajalle sopii saman tekijän kirja Kehity hiihtäjänä – tekniikka, ympärivuotinen harjoittelu, välineet (Docendo, 2014), kuten myös Treeniä kaikille -maastohiihto (Orage, 2015).

Jos hiihtäminen ei luonnistu tai ladut ovat silkkaa vesisohjoa, voi talvella harrastaa vaikka sauvakävelyä tai juoksua. Näihin ja moniin muihin lajeihin tarjoaa opastusta Kalle Kotirannan kirja 100 vinkkiä koko kansan lajeihin (Fitra, 2016). Tavoitteellisen liikkujan tietokirja on Kalle Kotirannan ja Lasse Seppäsen Kestävyysliikunta (Fitra, 2016).

Perheen pienimmät voi tutustuttaa luisteluun Kerttu Ruuskan ja Nadja Sarellin Elsa luistelemassa – kuva- ja tietokirjan avulla (Sanoma Pro, 2014), jossa viisivuotias Elsa pääsee harjoittelemaan luistelua päiväkotiryhmänsä kanssa.

Ajantasainen tieto pääkaupunkiseudun hiihtolatujen ja luistelukenttien kunnosta löytyy kätevästi osoitteesta https://ulkoliikunta.fi

Retkeilyä talviluonnossa

Jouni Laaksosen piakkoin ilmestyvä kirja Hanki hohtava alla – umpihankihiihtäjän kirja (Art House, 2017-02-15) tutustuttaa hiihdon alkuperäiseen muotoon, johon ei latuja kaivata. Kirjassa tulevat tutuksi hiihtovaelluksella tarvittavat etenemis-ja erätaidot, parhaat hiihtoretkikohteet ja tietysti umpihankihiihtoon tarvittavat hiihtovälineet. Hiihdon alkulähteille pääsee sukeltamaan myös Markku Turusen hienossa kirjassa Pitkä latu – legenda suksesta (Maahenki, 2015), joka kertoo suksen ja hiihdon kulttuurihistoriasta esihistoriallisista ajoista näihin päiviin.

Talvista luontoa voi ihastella joko sukset jalassa tai ilman. Hauskaa koko perheen puuhaa on etsiä vaikkapa eläinten jälkiä. Anders Bjärvallin ja Staffan Ullströmin kirja Suomen nisäkkäät (Otava, 2016 ja 2011) on monipuolinen opaskirja Suomen luonnossa esiintyvistä nisäkkäistä. Piirroskuvissa eläimet on kuvattu elinympäristössään ja mukana on kuvia myös eläinten jäljistä ja jätöksistä.

Suomessa talvehtiviin lintuihin voi tutustua Lars Jonssonin kauniissa akvarellikuvitetussa kirjassa Talvilintujen elämää (Minerva, 2016) sekä Matti Alasaarelan kirjassa Kotipihan linnut (Docendo 2016). Alasaarelan kirja on myös lintukuvauksen opas ja kirja on täynnä toinen toistaan hienompia lintuotoksia.

Nyt on hyvä aika järjestää myös linnunpönttötalkoot. Samalla voi osallistua Miljoona linnunpönttöä – kampanjaan (pönttökirjallisuutta löytyy aiheeseen liittyvästä aiemmasta blogikirjoituksesta).

Talvisen luonnon kasveissakin riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää. Niistä kertoo Ari-Pekka Huhdan kirja Talventörröttäjät – Suomen luonnonvaraiset ruohot ja heinät talvella (Vastapaino, 2015), joka on esitelty blogissa viime vuonna.

Pilkkiminen on viime vuosina vähemmälle huomiolle jäänyt talviharrastus, jota voi kokeilla myös lasten kanssa. Kivat vinkit voi lukea Suomen vapaa-ajankalastajat -järjestön nettisivuilta. Tosiharrastaja saa ammattilaisen niksit ja neuvot talvikalastukseen Risto Jussilan kirjoissa Pilkki – ammattilaisten salaisuudet helppoina vinkkeinä (Readme, 2016) ja Suuri pilkkikirja (Readme, 2014).

Talvisia seikkailuja lastenkirjoissa

Ideoita koko perheen talvitouhuihin voi ammentaa myös lastenkirjoista. Lars Rudebjerin kuvakirjassa Miira ja kettu (Mäkelä, 2016) isoisä kertoo Miiralle jälleen yhden tarinan Merkillisyyksien metsästä. Tällä kertaa kanit ryhtyvät rakentamaan toinen toistaan hienompia lumiukkoja, mutta miten käy kun paikalle saapuu kettu?

Christa Kempterin ja Frauke Weldinin kuvakirjassa Herra Jänis ja rouva Karhu kelkkamäessä (Lasten Keskus 2015) Rouva Karhu innostuu laskemaan mäkeä vähän liiankin hurjasti. Parivaljakon seikkailuista on ilmestynyt jo viisi kuvakirjaa.

Paola ja Pirjo Suhosen kirjassa Talviseikkailu Lapissa (2015) kaksoset Arttu ja Kerttu ja heidän boheemi tätinsä Pirkko ja tämän koira Affe lomailevat Lapissa. Hiihtoretki saa yllättävän käänteen, kun Affe lähtee seuraamaan poroja ja katoaa. Kirjan kuvituksessa vilahtelee rutkasti tuttuja kuoseja ja merkkejä. Erikoiskoira Affe seikkailee myös kahdessa muussa kirjassa.

Benji Daviesin koskettava ja kaunis kuvakirja Toivo ja talviyö (Karisto, 2017) kertoo Toivosta, joka asuu kalastaja-isänsä ja kuuden kissan kanssa meren rannalla. Talvinen sää yllättää isän ja Toivon, mutta onneksi apuun saapuu pikku valas. Toivon ja valaan ensikohtaamisesta voi lukea Toivo ja valas (2015) -kirjassa.

Jari Koiviston Miina ja Manu – talvirieha (Satukustannus, 2012) – kirjassa päästään sisarusten mukana monenlaisiin talvitouhuihin, kuten laskemaan mäkeä, hiihtämään, rakentelemaan lumiukkoja ja pilkkimään.

Lisää talvisia lasten- ja nuortenkirjoja on esitelty Helmet-lastensivuilla.