Haahtela, Joel: Katoamispiste

Ei ole poikkeuksellista, että Joel Haahtelan romaanissa etsitään enemmän tai vähemmän pakkomielteisesti toista ihmistä; jotakuta kauan sitten kadonnutta tai jotakuta, jota ei oikeastaan tunneta lainkaan. Näin myös hänen uusimmassa romaanissaan Katoamispiste.

Kirjassa suomalainen mies tapaa kadulla ranskalaisen naisen, joka on saapunut Helsinkiin etsimään kadonnutta puolisoaan. Kadonneen puolison kohtalo näyttää liittyvän tavalla tai toisella kirjailija Raija Siekkiseen, joka kuoli tapaturmaisesti tulipalossa vuonna 2004. Mies päättää auttaa naista etsinnöissä, mutta seuraavana päivänä nainen on lähtenyt hotellistaan. Mies päätyy selvittelemään arvoitusta itsekseen, ja hän uppoaa syvälle kuolleen kirjailijan maailmaa. Hän lukee kirjailijan kirjat, penkoo kirjailijaan liittyviä aineistoja arkistoissa, matkustaa kirjailijan kotikaupunkiin Kotkaan, tapaa kirjailijan ystäviä ja soutaa lokakuista säätä uhmaten kirjailijan saaristomökille.

Katoamispiste on kirja, jossa kirjailija Joel Haahtela tekee kirjailija Raija Siekkisen elämästä taidetta, vieläpä oikein hienoa sellaista. Kirjan päähenkilö pohtii kuolleen kirjailijan elämään uppoutumista näin: ”Ehkä tiedostin myös rikoksen omahyväisen puolen, haluan ottaa haltuun jotain toiselle kuuluvaa, omia sen osaksi itseäni ennen kuin kukaan muu ehtii, kuten kaikki elämävarkaat ennen minua. Tai ehkä rikos oli käsitteenä hieman suhteeton; olinhan anastamassa jo kertaalleen elettyä elämää, jotain mitä ei enää ollut.” Mitä Siekkinen olisi sanonut? Olisiko hän syyttänyt Haahtelaa elämävarkaaksi? Vai olisiko hän ollut imarreltu?

Oli niin tai näin, Katoamispiste on romaani, joka sopii kaikille hieman eksyneille ja melankolisille, sellaisille, jotka eivät vaadi kirjalta vauhdikkaita juonenkäänteistä eivätkä pety vaikkei lopussa mitään valtavaa löydykään.

Katariina Ervasti

>Hae HelMet-kirjastosta

Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit, Erakkoravut ja Vihreät niityt

Norjalaisen Anne B. Ragden Neshovin sikatilasta kertova sukutarina on viime vuosien suosituimpia kirjasarjoja Pohjoismaissa. Kevättalvella 2010 Ylen FST5-kanavalla näytettiin kirjoihin perustuva 8-osainen draamasarja.

Kirjasarjan ensimmäinen osa on nimeltään Berliininpoppelit. Neshovin tilalla Trondheimin lähellä asuvat emäntä Anna, hänen aviomiehensä ja poikansa Tor. Joulukiireiden keskellä Anna saa sydänkohtauksen, vaipuu koomaan ja kuolee. Kuolinvuoteen äärelle kutsutaan perheen kaksi poikaa, jotka eivät vuosikausiin ole olleet missään tekemisissä kotitalonsa tai siellä asuvien ihmisten kanssa. Toinen pojista, Margido, pitää pientä hautaustoimistoa läheisessä pikkukaupungissa ja Erlend toimii sisustussuunnittelijana Kööpenhaminassa. Margido on naimaton, Erlend elää onnellisessa homosuhteessa Krumme-nimisen kumppanin kanssa. Tor on koko elämänsä asunut ja tehnyt työtä kotonaan; sikatila antaa hänelle niukan elannon. Torilla on lyhyestä nuoruudensuhteesta syntynyt aikuinen tytär Torunn, jonka hän on tavannut vain kerran. Nyt Torunn kutsutaan Oslosta katsomaan isoäitiään ennen tämän poismenoa.

Äidin kuoleman jälkeen paljastuu vaiettuja salaisuuksia. Paikalle saapuneiden veljesten on kohdattava maailmojensa ja toistensa erilaisuus. Maaseudun ja kaupungin, kulttuurien ja sukupolvien välisiä eroavuuksia Ragde kuvaa lempeästi mutta tarkkasilmäisesti

Erakkoravuissa, kirjasarjan toisessa osassa, keskiöön nousee Torunn, joka vasta nyt tutustuu isäänsä ja lähisukuunsa. Kaikkien perheenjäsenten elämät ovat joutuneet muutostilaan, niin myös Torunnin, jonka on tehtävä vaikeita valintoja.

Vihreät niityt on sarjan kolmas ja viimeinen osa. Siinä Torunn hoitaa sikatilaa ja ”isoisäänsä”. Erlend ja Krumme valmistautuvat vanhemmuuteen Kööpenhaminassa. Margido uudistaa hautaustoimistoaan ja nauttii uudesta saunastaan.

Anne B. Ragde luo kirjoissaan todentuntuisen, arkisen mutta lämpimän ja inhimillisen maailman. Huumori on vähäeleistä ja synkänpuoleista. Kesälukemisena verratonta; helppoa, mutta ei tyhjänpäiväistä. Ja jos ensimmäinen osa imaisee mukaansa voi lukunautintoa jatkaa vielä kahden kirjan verran.

Marju Tapaninen

>Hae HelMet-kirjastosta