Forman, Gayle: Jos vielä jään

Työssäni joudun/saan lukea nuortenkirjallisuutta, vaikka en kirjojen kohderyhmään enää kuulukaan. Silloin tällöin törmää nuortenkirjoihin, joiden lukemista voi suositella muillekin entisille nuorille. Yksi tällaisista kirjoista on Gayle Formanin kirjoittama Jos vielä jään.

Mia on 17-vuotias sellistityttö, jolla on bändissä soittava poikaystävä Adam ja edessä tulevaisuus arvostetussa Juilliardin musiikkiakatemiassa New Yorkissa. Tuo tulevaisuus pyyhkiytyy kuitenkin pois auto-onnettomuudessa, jossa Mian perhe kuolee ja Mia itse huomaa seuraavansa tapahtumia eräänlaisessa välitilassa elämän ja kuoleman välissä.

Kirja etenee kahdessa tasossa. Mian muistojen kautta peilataan Mian mennyttä elämää. Toisessa tasossa Mia tarkkailee tapahtumia sairaalassa onnettomuuden jälkeen ruumiinsa ulkopuolella. Kuinka jatkaa elämää, kun koko perhe on poissa? Muutto New Yorkiin veisi pois myös Adamin luota, mutta toisaalta sellon soittaminen on Mian intohimo. Mian on tehtävä päätös: on jaksettava onnettomuuden jälkeiset vaikeudet tai luovutettava. On valittava elämä tai kuolema.

Dramaattisesta aiheesta huolimatta tarina on unenomainen ja herkkä kuvaus rakkaudesta ja valintojen tekemisestä. Ei ehkä parasta seuraa meluisalle uimarannalle, mutta sadepäivään ja valoisiin kesäöihin, jolloin ei malta mennä nukkumaan, kirja sopii tunnelmapalaksi.

Heli Ronkainen

>Hae HelMet-kirjastosta

Megatron Braineater: Kapteeni Shiva. Osa 1, XIYI

Kapteeni Shiva on uutta kotimaista tieteiskirjallisuutta. Se perustuu uusimpiin ihmis-, luonnon- ja salatieteellisiin tutkimustuloksiin. Päähenkilöinä seikkailevat Shiva ja Kapteeni Kim-Choi, jonka tehtävänä on luotsata Yön lisko –nimistä valtaaja-avaruusalusta.

Kertomus alkaa vuonna 2745. Tuona aikana avaruusmatkailu galaksien välillä on jokapäiväistä puuhaa. Ihmelapsi Shiva löydetään Maasta, hän on puoliksi kyberneettinen ja hän omaa hurjat telekineettiset ja telepaattiset kyvyt, jotka pääsevät vähitellen oikeuksiinsa avaruusaluksella matkatessa. Shivan kyvyt johtuvat siitä, että hänet on geeniräätälöity mehiläiskuningattarelta löydetystä DNA-materiaalista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän ymmärtää muiden kemiallisia viestejä vaistomaisesti eli hän pystyy lukemaan ajatuksia.

Kyseessä on neliosainen scifi/jännityssarja, josta tämä vuonna 2007 julkaistu kirja on sen ensimmäinen osa. Kirjat itsessään ovat kuin taideteoksia, kuvitus on hyvin psykedeelistä kansia myöten. Siitä ovat vastuussa itse kirjailija Maria Candia sekä helsinkiläinen muusikko, graafikko ja radiotoimittaja Mikko Viljakainen. Jokaisen kirjan mukana tulee liitteenä lukemista ”syventävä” CD, joka sisältää ”scifimäistä” konemusiikkia.

Kapteeni Shiva sopii kaikille tieteiskirjallisuudesta pitäville lukijoille, niin nuorille kuin vanhemmillekin, jotka haluavat tutustua uuteen kotimaiseen tulevaisuuden klassikkoon!

Miikka Mäkelä

>Hae HelMet-kirjastosta

Capote, Truman: Kylmäverisesti

16.11.1959 kirjailija Truman Capote luki seuraavan uutisen New York Timesista:

HOLCOMB, Kan., Nov. 15 (UPI) — A wealthy wheat farmer, his wife and their two young children were found shot to death today in their home. They had been killed by shotgun blasts at close range after being bound and gagged. (New York Times 16.11.1959)

Edellisenä päivänä vastikään ehdonalaiseen vapauteen päässeet Rickhard Hickock ja Perry Smith olivat murtautuneet kansasilaiselle maatilalla ja murhanneet maanviljelijä Herb Clutterin, tämän vaimon ja kaksi heidän nuorinta lastaan. Saaliikseen he saivat muutamia dollareita.

Uutisen innoittamana Capote matkusti Kansasiin perehtymään tapaukseen ystävänsä kirjailija Harper Leen kanssa. Yhdessä he haastattelivat paikkakunnan asukkaita, rikosta tutkivia poliiseja sekä Hickockia ja Smithiä ja keräsivät laajan tausta-aineiston kirjaa varten.

Kylmäverisesti on kaunokirjalliseen muotoon kirjoitettu kriminologinen tapaustutkimus. Omana aikanaan se yhdisteli uraauurtavalla tavalla journalismin ja luovan kirjoittamisen käytäntöjä. Capote itse kutsui kirjaansa ei-fiktiiviseksi romaaniksi. Alunperin tarina ilmestyikin jatkokertomuksena New York Times -sanomalehdessä.

Kirja tarkastelee Hickockin ja Smithin luomaa murhenäytelmää tekijöiden, poliisin, rikoksen uhrien sekä yhteisön näkökulmista. Ennen kaikkea se pyrkii vastaamaan tärkeään kysymykseen: Miksi ja miten ihmeessä Hickock ja Smith päätyivät järjettömään tekoonsa?

Kylmäverisesti on klassikko, joka jokaisen rikollisuuteen orientoituneen kirjallisuuden ystävän on ehdottomasti luettava. Suositellaan luettavaksi tukevan Bourbon-lasillisen kanssa.

Ville Karinen

> Hae HelMet-kirjastosta

Muuta mielenkiintoista: Kirjaan ja sen syntyhistoriaan liittyen on tehty myös kolme elokuvaa: Kylmäverisesti (1967) , Capote (2005), ja Kunniaton (2006).

Matthews, Owen: Stalinin lapset

Englantilainen toimittaja kertoo vanhempiensa rakkaustarinan ja sen myötä palasen itänaapurin  lähihistoriaa sellaisella tasolla, josta tiedämme edelleen kovin vähän.

Marwin Matthews kiinnostui venäjän kielestä ja saapui stipendiaatiksi sodan jälkeen. Häntä kiehtoi erilaisuus, ja kieltämättä myös luksuselämä etuoikeutettujen piirissä. Kyse on kielletystä asiasta, kun rakkaus roihahtaa ja kohteena ja Stalinin orpokodeissa kasvanut tyttö. Asia olisi voitu jotenkin painaa villaisella, mutta periaatteellinen Marwin sotkeutuu omaan naiiviuteensa kieltäytymällä hänelle tarjotusta KGB:n vakoojamanttelista ja saa ikuisen porttikiellon Neukkulaan.

Mutta tätä miestä ei vähällä peloteta. Mies haluaa rakastetun luokseen ja kampanjoi näkyvästi kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa. Tapaaminen oli mahdollista vain suomalaisen matkatoimiston järjestämien viisumittomien matkojen avuksi. Ajatelkaa, mikä lemmennäyttämöitä Helsinki ja Tallinna olivat vielä 60- ja 70-luvuilla, kun vapaasta tapaamisesta ja matkustusoikeudesta ei osattu uneksiakaan! Ja kun kymmenen vuoden taistelu sitten vie rakastavaiset yhteen, niin heidän poikansa Owen matkustaa nuorena aivan uudenlaiseen Moskovaan ja rakastuu, tietysti!

Kolmen neuvostosukupolven elämät ovat niin kaukana toisistaan, etteivät varmaan Stalin vainoissa tuhotut isovanhemmat ja kuumimmasta läntisestä hotista täysin nauttiva tyttärenpoika ehkä osaisi puhua samaa kieltä. Hieno kuva ihmisistä historian konehampaissa  tästä kyllä välittyy ja täytyy taas ihailla sitä rakkauden voimaa.

Marjatta Hemming

> Hae HelMet-kirjastosta

Aineistovalintaa 1970- ja 1980-lukujen tyyliin

Pedagoginen informaatikko Marjatta Hemming Vantaan kaupunginkirjastosta kertoi Fiktiopäivä goes retro! -päivässä 1970- ja 1980-luvun kirjallisuudesta kirjastolaisen näkökulmasta. Videossa poiminta Marjatan esityksestä. Kuudes fiktiopäivä pidettiin 16.4.2010 Tampereen Metsossa.

Lähde: www.kirjastokaista.fi

Kuvaus ja editointi: Tuomas Lipponen