Vantaan kirjastojen lukupiirit
Kirjastojen lukupiirejä
Maanantaina 20.4. klo 16:00 – 17:30 Martinlaakson kirjaston lukupiirissä on vuorossa tanskalaisen Kim Leinen vuonna 2013 Pohjoimaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittanut teos Ikuisuusvuonon profeetat.
Ikuisuusvuonon profeetat on henkeäsalpaava kasvutarina valistuksesta ja sielun pimeydestä, vallasta ja vapaasta tahdosta siirtomaavallan Grönlannissa.
Lukupiiriä vetää FM Helena Lassila.
Lukupiiri on kaikille avoin. Tervetuloa!
Tarinakoukkuun 17.3. vieraaksemme saapuvat Tikkurilan Martat esittelemään toimintaansa sekä pitämään käsityöpajaa. Käsityöpajan aiheeksi valittiin yhteisesti virkkausta sadonkorjuun hengessä.
Mikäli haluat osallistua opastukseen, varaa siis mukaasi:
Jos et halua osallistua virkkuuseen, voit hyvin tulla paikalle oman käsityösi kanssa ja olla vain kuunteluoppilaana Marttojen opastuksen ajan. Jo nyt sadonkorjuuvirkkauksesta innostuneille linkkivinkkinä seuraava Kässämarttojen sivulta.
Helmikuu on tuonut mukanaan flunssa-aallon ja tiistain Tarinakoukussa sairastelut verottivat esiintyjäkuntaa. Sairasvuoteella oli sekä osa koukuttelijoista että Kaupunkiverstaan esittelijä ja toinen runovinkkareistamme. Mutta silti neulepuikkojen rauhoittavan kilkkeen ja rupattelun rytmittämä käsityöilta saatiin jälleen vietettyä teen jakeluongelmista huolimatta 🙂 Jälleen oli mukana myös uusia kävijöitä ja vielä mahtuu lisääkin matkaan mukaan, tervetuloa!
Tämän kerran kirjakorissa esillä oli paperiaskarteluun ja erilaisiin kankaanpainantatekniikoihin liittyviä teoksia. Mukana oli nyt ensimmäistä kertaa myös valikoima käsityölehtiä. Jos sinulla on toiveita kirjakorien aiheiksi, välitäthän toiveesi edelleen. Kaunokirjallisuudessa keskityimme teeman mukaisesti runokirjoihin. Muistathan painetun aineiston lisäksi, että runoja löytyy myös äänikirjoina. Tämän linkin kautta voit selata CD-muodossa HelMet-hausta löytyviä runoteoksia. Ja lisävinkkinä myös, että mikäli sinulla tai lähipiirissäsi on lukemisesteitä, Tikkurilassa voit rekisteröityä Celian Vera asiakkaaksi äänikirjojen osalta Kirjasto kaikille –projektin myötä.
Kaupunkiverstaan esittelyä ei siis vielä tiistaina kuultu, mutta yritetään löytää heidän esitykselleen tilaa vielä kevään kokoontumiskerroille. Sillä aikaa Helsingin Kaupunkiverstaan ja HelMet alueen muiden pajojen toimintamahdollisuuksia voi käydä tutkailemassa palvelusivuston Pajat ja verstaat -osuudessa.
Myös iltamme runovinkkareista toinen oli sairastunut, mutta onneksemme Ritva Niemi-Ronkainen ihastutti kerholaisia esittelemällä omia lempirunoilijoitaan ja lukemalla ääneen. Kiitoksia Ritvalle ja Tikkurilan seurakunnan runopiirille vinkkaustuokiosta! Jos runopiirin toiminta kiinnostaa voit mennä mukaan seuraavaan kokoontumiseen tiistaina 3.3. klo 18.00 Tikkurilan kirjaston 2. kerroksen Voimala ryhmätyötilaan.
Ritvan suosikkirunoilijoiden ja runokirjojen listan löydät viestin lopusta. Sieltä vain bongaamaan omia suosikkeja ja kokeilemaan uusia runoilijatuttavuuksia!
Suomalaisia klassikoita:
Maailmalta:
Suomalaista uudempaa runoutta:
Tikkurilan kirjaston maaliskuun lukupiirissä To 12.3.2015 klo 18.00 opettaja Violetta Niemi luo katsauksen venäläiseen kaunokirjallisuuteen.
Lukupiirikirjoina Anton Tsehovin ”Nainen ja sylikoira” kokoelman niminovelli, sekä yksi vapaavalintainen Alexandra Marininan venäläistä nyky-yhteiskuntaa kuvaava rikosromaani.
Lämpimästi tervetuloa!
Lukupiiriläisille on varattu kirjoja aikuistenosaston palvelutiskille.
Martinlaakson kirjaston lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran 9.3. klo 16:00 – 17:30 ja tuolloin keskustelemme Lars Sundin teoksesta Kolme sisarta ja yksi kertoja.
Amatööri-teatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tsehovin Kolme sisarta. Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan.
Elämänmakuinen ja elämänkokoinen romaani eeppisen kerronnan taiturilta.
Teema 2: Yksin jääneet lapset
Lisa O’Donnell: Mehiläisten kuolema (Moreeni, 2013) ja Ian McEwan: Sementtipuutarha (alun perin ilmestynyt v. 1980, uusi painos 2009 Otava)
Helmikuun lukupiirissä oli poikkeuksellisesti kaksi kirjaa käsiteltävänä. Ensin keskustelimme Ian McEwanin Sementtipuutarhasta (Otava, 2009) ja sen jälkeen Lisa O’Donnellin Mehiläisten kuolemasta (Moreeni, 2013).
Molemmat kirjat kertovat orvoiksi jääneistä sisaruksista, jotka elävät hyvin omituista elämää vanhempiensa kuoltua eikä elämä vanhempien eläessäkään ole ollut mitenkään keskivertoperhe-elämää.
Kirjoista riitti jälleen keskusteltavaa ja lopuksi ruodittiin vielä hieman nykypäivän vanhemmuutta ja opettajuuttakin. Onko ”vinksallaan olo” lisääntymään päin yhteiskunnassamme?
Kirjat olivat samantyylisiä ja rankkoja kertomuksia hyväksikäytöstä, pahuudesta ja väkivallasta. Teoksia pidettiin ahdistavina, mutta samalla valtaansa ottavina. Kirjojen kieli oli selkeää ja sujuvaa, mutta sisälsi paljon kirosanoja ja seksuaalista jännitettä.
Sementtipuutarha on brittiläisen Ian McEvanin esikoisteos vuodelta 1978. Vuosista huolimatta aihe ei ole ikääntynyt, vaan asettuu loistavasti tähän päivään.
McEwan kirjoittaa Sementtipuutarha-teoksessaan neljästä orpolapsesta, joiden vanhemmat ovat kuolleet traagisesti. Ensin isä kuolee yllättäen ja äiti hieman myöhemmin vakavasti sairaana. Perheen esikoinen alkaa hoitaa äidin roolia. Kertojana teoksessa on perheen murrosikäinen poika, jonka suhtautuminen tapahtumiin on outo. Toiseksi nuorin lapsista pakenee kirjojen maailmaan ja perheen kuopus taantuu vauva-asteelle.
Nimestään huolimatta teos ei ole mikään puutarhakirja. Sementtipuutarhaa pidettiin rankkana kirjana, jota joutui lukemaan taistellen alusta loppuun.
Kirjan mainostettu psykologinen loistokkuus ei avautunut ryhmäläisille ainakaan ensimmäisellä lukukerralla, mutta harva haluaa lukea tekstiä uudelleenkaan. Ehkä kyseessä oli kirjailijan kyky luoda psykologista jännitettä juoneen eikä herättää syvällistä psykologista pohdintaa aiheesta. Lukupiiriläiset totesivat, että kirjassa täytyi olla jokin juju, jota he eivät ymmärtäneet.
Kirjasta löytyy seksuaalista jännitettä ja ilmiselvä insestin tabu. Lapset ajautuivat kieroutuneeseen seksuaalisuuteen, jossa pikkuveli puetaan tytöksi ja sisarukset hyppäävät keskenään sänkyyn. Teos herätti lukijoissa paljon kysymyksiä. Oliko Jackin kertomus todellista vai murrosikäisen pojan hormonihuuruista fantasiaa? Kuinka pitkälle sairas toiminta voi mennä? Miten perhe on voinut elää niin eristäytynyttä elämää nykyajan maailmassa?
Ahdistuksesta huolimatta kannatti lukea. Sementtipuutarhaa ei hevillä unohda.
O’Donnellin Mehiläisten kuolema on kertomus kahdesta sisaruksesta, Marniesta ja Nellystä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia persoonia.
Mehiläisten kuolema herätti voimakkaita ennakkoasenteita. Joko taas huumeita ja kovistyttöjä? Teos alkoi kuitenkin jollakin tavalla kiehtoa ja henkilöihin alkoi saada kosketusta. Kirjasta löytyi rankkuudestaan huolimatta lämpöä ja välittämistä.
Kertomusta kohtaan oli uskottavuusongelmia ja kyseenalaistettiin sen mahdollisuutta tapahtua oikeassa elämässä.
Mehiläisten kuolemaa pidettiin mieluisampana lukukokemuksena kuin Sementtipuutarhaa. Se ei ollut yhtä ahdistava. Kielenkäyttöä pidettiin alatyylisenä, mutta juohevana ja vauhdikkaana. Roolihenkilöiden vuorottelua kertojina pidettiin mukavana. Reaaliaikainen kerronta oli hyvää ja helppolukuista.
Kirjan lapset olivat älykkäitä ja heillä oli myös hyviä harrastuksia olosuhteista huolimatta. Lapset myös pystyivät ajattelemaan sukupolvien ketjua ja sen aiheuttamia vaikutuksia omaan elämäänsä. Kirjassa esiintynyt isoisä kuvasti ehkä asioiden taustoja.
Teoksessa tuotiin hyvin esiin rankka elämä huumemaailmassa eri variaatioineen. Kirja oli hyvin suomennettu. Se oli sisällöltään tuore ja tyyliltään hyvä.
Aidontuntuinen kuvaus ruumiiden siirtelystä ja luitten esiin putkahteluista teki kirjasta kuvottavan. Myös tämä kirja herätti paljon kysymyksiä. Teos loppui kuitenkin autuaaseen tunnelmaan, jossa lapset pääsivät suvantovaiheeseen rankan elämään keskeltä.
Lukupiiriläiset toivoivat tietoa kirjailijoista.
Ian McEwan
Hän syntyi 21.6.1948 Aldershotissa Englannissa, mutta asui suurimman osan lapsuuttaan Itä-Aasiassa, Saksassa ja Pohjois-Afrikassa. Hän opiskeli synnyinmaassaan englantilaista kirjallisuutta Sussexin ja East Anglian yliopistoissa. McEwania pidetään yhtenä Britannian merkittävimmistä nykykirjailijoista ja hän onkin saanut osakseen paljon tunnustusta ja palkintoja, mm. Booker-palkinnon vuonna 1998 romaanistaan Amsterdam. Hänen omaan elämäänsä mahtuu myös dramaattisia tapahtumia, joista lisää lähteissä.
Lähteet: Wikipedia, Otava , Ian McEwanin kotisivu
Lisa O’Donnell
Hän on syntynyt vuonna 1972 ja kasvanut Butessa Skotlannissa. Koulutukseltaan hän on B. A. (Bachelor or Arts), joka vastaa suomalaista kandidaatin tutkintoa. O’Donnell on saanut mm. Orange Prizen käsikirjoituksesta ja Commonwealth Book Prizen teoksesta Mehiläisten kuolemasta. Orange Prize on brittiläinen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain englanniksi kirjoittavalle naiselle. Commonwealth Book Prize on kansanyhteisön kirjailijapalkinto.
Nykyisin Lisa O’Donnell asuu Los Angelesissa Kaliforniassa.
Lähteet: Lisa O’Donnell , LitLovers
Eija Kylänpää
informaatikko
eija.kylanpaa(at)vantaa.fi
Tarinakoukun syövereihin sukellettiin heti helmikuun alkajaisiksi 3.2. Mukaan saatiin tälläkin kerralla uusia koukuttelijoita, mutta edelleen lisääkin väkeä mahtuu mukaan!
Jatkossa kokoontumiset ovat siis 1. kerroksen satuhuoneella, minne käynti on lastenosastolta. Lastenosastolta tuli toive, että kokolattiamatolla ei oltaisi kengät jalassa, joten varaathan halutessasi jatkossa mukaan villasukat tai muut sisäjalkineet.
Tällä kertaa Tarinakoukun kirjakorin aiheena olivat virkkaus- ja neulekirjat. Tieto-osuudessa tutustuttiin HelMet-kirjastojen e-kirjoihin. Tarkemman tarkastelun kohteena oli OverDrive-kirjasto, josta myös käsityökirjoja löytyy. Mikäli palvelusta tai muutoin e-aineistoista jäi kysyttävää, voit tulla piipahtamaan Tikkurilan perjantaisiin E-hetkiin tai varata oman henkilökohtaisen opastusajan 2. kerroksen neuvonnasta tai verkosta.
Kaunovinkkauksessa tutustuttiin erilaisiin kirjailija- ja kirjallisuushakemistoihin sekä esimerkinomaisesti niiden edustamien genrejen ”kirja/kirjailijapareihin”. Postauksen lopussa vielä vinkkilistana illan aikana esitellyt teokset. Tikkurilan kirjaston 2. kerroksesta löytyy myös kirjanäyttely samasta aiheesta, joten illan aikana vinkattua lukemista voit löytää myös sieltä.
Osallistujat pääsivät lisäksi valitsemaan maaliskuun ohjelmassa olevan Marttojen käsityöpajan aiheen. Kymmenen äänen turvin aiheeksi valikoitui virkkausta sadonkorjuun hengessä. Julkaisemme työpajaan tarvittavien tarvikkeiden listan myöhemmin.
Seuraavalla koukuttelukerralla 24.2. vieraaksemme saapuu Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstas esittelemään mahdollisuuksiaan käsityöläiselle. Kaunokirjallisessa osuudessa korviamme hemmotellaan runovinkkauksella, joten tulethan jälleen paikalle nauttimaan mukavasta ohjelmasta!
Ja loppuun vielä se luvattu vinkkilista:
Tikkurilan kirjaston helmikuun lukupiirissä 12.2.2014 klo 18.00 kirjailijavieras Virpi Hämeen-Anttila kertoo Tapetinvärinen-romaaninsa taustasta ja syntyvaiheista. Missä kulkee raja, jonka yli kirjailijalla eettisesti ei ole lupa mennä poimiessaan toisten ihmisten elämästä aineksia omaan tarinaansa?
Tapetinvärisessä kirjailija epäilee lapsuudenystävänsä varastaneen nuoruutensa päiväkirjat ja uskoo tämän käyttävän hänen muistojaan omien kirjallisten tuotostensa materiaalina. Kirjailija haluaa nyt tavata lapsuudenystävänsä ja selvittää kauan sitten rikkoutuneet välit, mutta joutuukin arvoitukselliseen seikkailuun nuoruutensa 1960- ja 1970-luvuille.
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan kirjasta kirjailijan kanssaan!
Lukupiiriläisille on varattu illan kirjaa aikuistenosaston palvelutiskille.
To 5.3. klo 14 – 15.30 keskusteltavana Ana Menéndez: Rakas Che (2003, suomentanut Hanna Tarkka, Otava 2005, 233 sivua).
Voihan äiti Teresa, minkä teki! Amerikankuubalaisen kirjailijan nykyajassa tapahtuva romaani heijastelee salaperäisesti Kuuban vallankumouksen aikoja.
Mukaan voi tulla ilmoittautumatta ja vaikkei olisi lukenutkaan kirjaa.
Kysy kirjaa palvelutiskiltä. Lisätietoja: sirkku.hokkanen(at)hotmail.com
***
Helmikuun romaanimme oli Don DeLillon Valkoinen kohina. Sen keskeinen teema on kuolemanpelko. Kuvauksen kohde on 1980-luvun amerikkalainen perhe ja pikkukaupunkiyhteisö. Lukijat eivät olleet varmoja, onko kirja hauska vai vakava. He pitivät kirjaa pinnallisena ja tunteettomana, sen kuvaamaa perhettä intohimottomana ja tapahtumia hajallisina. Rakenne todettiin katkelmalliseksi ja lukijan otteesta lipsuvaksi. Missä siis oli pihvi? Juuri tässä! Teosta pidetään yhtenä postmodernismin klassikkona, ja tällaista se on. (SH)
Murharyhmä aloitti Hakunilassa!
Luonnollisestikaan ryhmäläiset eivät lähteneet kotiin ilman kirjaa kainalossa. Tammikuun kirjoina luemme HelMet- kirjastojen vanhimpia, vielä lainattavissa olevia dekkareita. Kirjoja oli saatavilla vain noin yksi kappale / kirja / HelMet- kirjastot. Helmikuun tapaamisessa (keskiviikkona 11.2. klo 17.30 – 19.00) ryhmäläiset esittelevät valitsemansa kirjan sekä kertovat vieläkö tarina tempasi nykyajan ihmisen mukaansa vai onko kirja parempi jättää unholaan.
Jos kiinnostuit dekkaripiiristämme – tervetuloa mukaan, vaikka et olisi vielä kuukauden kirjaa ehtinyt hakea & lukea. Kokoonnumme joka kuukauden toinen keskiviikko Hakunilan kirjaston monitoimitilassa klo 17.30 – 19.00.
Lisätiedot allekirjoittaneelta:
Laura ”Marlowe-Marple” Aaltonen
kirjastovirkailija
laura.aaltonen(at)vantaa.fi
p. 098 8393 0805
