Palasimme runsauden sarven äärelle, katsastamaan mitä kaikkea prosessi on matkaltaan tuonut ja mihin seuraavaksi lähtisimme. Tämän kerran tarkoituksena on aloittaa kevään proton suunnittelu ja lyödä peliin teema lukkoon.
Aloitimme esittelemällä toisillemme edelliskerroista kiteytyneitä teemaideoita. Lauri oli pyöritellyt päävastusideaa ja noppien sattumamahdollisuutta, Maiju ja Oona molemmat kieriskelivät videopelien ja tekoälyjen maailmoissa, Venlan ideat kumpusivat aavemaailmasta ja Taneli oli pohtinut tarinoiden merkitystä ja pohdiskellut mahdollisuuksia mekaanisesta pelistä.
Lasten tuottamat tarina-ideat, hahmot, maailmat olivat kaikki moniulotteisia ja rönsyäviä jo syksyn puolelta lähtien. Tuntui hankalalta ja päälle liimatulta ruveta päättämään yhtä suuntaa johon lähtisi: kaikki olivat niin hyviä!
Keskustelun ja pohdinnan myötä ajauduimme hiljalleen ajatukseen, jossa haluaisimme korostaa lasten omia mielikuvitusmaailmoja, emmekä päättää valtavaa teemaa, joka jyräisi koko pelin läpi ja jonka tulisi näkyä kaikissa tehtävänannoissa. Aikaisemmassa prototyypissä tehtävänannot tulivat tarinallisuuden kautta herkästi hivenen raskaiksi ja pitkiksi. Tarinan myötä tehtävänannoissa oli paljon tekstiä, jota kohderyhmäläiset eivät välttämättä jaksaneet lukea loppuun saakka. Myös projektiseinämän teko kerralla kuulimme, etteivät oppilaat muistaneet ensimmäisen proton teemaa ollenkaan jälkikäteen. Päätimme jättää alustavasti tarinallisuuden hienovaraisempaan rooliin ja korostaa oppimaamme: lapset olivat tyytyväisimpiä tekemisen äärellä, vaikka tarinat unohtuisivatkin.
Keveiden ja jouhevien tehtävänantojen kautta, voimme lietsoa lasten omia maailmoja, jolloin ei vain Kartanonkosken 5B, vaan myös kaikki vierailevat luokat pääsevät vaikuttamaan peliin ja sen maailmaan.
Oman maailman rakentaminen voi alkaa jo luokkatilasta luomalla omat hahmot, ennen haasteen vastaan ottamista. Jokainen ryhmä valitsee itselleen ”hahmoluokan”, joka vaikuttaa pelin alkuun ja sen kulkemiseen. Hahmoluokat vaikuttavat taas tilassa sattuviin viruksiin, mutta shhhh… näistä lisää vasta ensi kerralla!
