Photo by livewildphotos.com/ CC BY 2.0

Suhde omaan kehoon rakentuu monimutkaisessa, ristiriitaisessa ja koko elämän kestävässä prosessissa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vallitsevat kauneusihanteet ovat peili, josta katselemme itseämme kriittisin silmin. Entäpä jos arvostelun sijaan katsoisimmekin itseämme lempeästi ja hyväksyvästi?

Psykologi Minna Martin ja erityisluokanopettaja Petra Saariranta ovat tarttuneet tärkeään aiheeseen teoksessaan Mielelläni kehossani – kohti hyväksyvää suhdetta itseen (Kirjapaja, 2020).

Kehonkuva on aiheena hyvin laaja, joten kirjoittajat ovat rajanneet teoksen käsittelemään vain naisten suhdetta kehoonsa. Kehonkuva kehittyy ja rakentuu elämänvaiheiden ja ihmissuhteiden kautta. On aikoja, jolloin olemme erityisen haavoittuvaisia, kuten murrosikäisinä, mutta myös myöhemmin, ikääntyessämme, katse kääntyy omaan kehoon ja sen muutoksiin. Kirjoittajat toteavat, että kannamme kehosuhteessamme mukana myös suvun ja perheen tarinaa sekä suhtautumistapoja. Geenien lisäksi saamme eväiksemme henkisen perinnön.

Kirjoittajat pohtivat naisen kehosuhdetta paitsi elämänkaaren kannalta, myös suhteessa yhteiskuntaan sekä mainonnan ja median maailmaan. Vallitsevat kauneusihanteet asettavat suuria paineita myönteisen kehonkuvan rakentamiselle.

Liikunta ja ravintosuositukset muokkaavat kehoamme samoin kuin terveys ja sairastuminen. Mieli ja keho ovat yhtä. Jos toinen voi huonosti, toinenkin voi huonosti.

Kirjoittajat rohkaisevat lukijaa elämään enemmän itsensä näköisesti ja hyväksymään keskeneräisyyden. Ulkoisen ja sisäisen kehosuhteen ristitiita saattaa johtaa ajattelemaan, että ongelman voisi korjata ulkoisesti. Tosiasiassa voimme saada helpotusta työstämällä kielteistä kehonkuvaa myönteisemmäksi.

Kirjoittajat sanoutuvat irti kepeästä yltiöoptimismista, jota mediassa toisinaan väläytellään ratkaisuksi itsetunnon ja kehosuhteen ongelmiin. On helppo sanoa ”rakasta itseäsi sellaisena kuin olet”, mutta työlästä toteuttaa lauseen ajatusta käytännössä. Pahimmassa tapauksessa liian kepeästi annetut neuvot vain lisäävät suorituspaineita.

Suoritus ja arviointikeskeisen ajattelun sijaan kehonkuvaa kannattaa lähteä työstämään itsemyötätunnon avulla.

Itsemyötätunto: lääke itsekritiikkiin, heikkoon itsetuntoon ja kehosuhteeseen. (Martin & Saariranta 2020, 27)

On hyvä muistaa, että kehosuhde ei ole mustavalkoisesti hyvä tai huono, vaan se on hyvin monimuotoinen ja monimutkainen. Kehosuhteen työstämisprosessin keskellä voi olla helpottavaa ajatella, että itse prosessissakaan meidän ei tarvitse olla täydellisiä, sillä keskeneräinen on kaunista.

Kirjoittajat kehottavat lukijaa hankkimaan päiväkirjan kirjassa olevien harjoitusten tekemistä varten. Tietosisällön ja harjoitusten ohella teoksessa on eri ikäisten naisten kokemuksia oman kehosuhteensa työstämisestä.

LÄHTEET

Martin, M. & Saariranta P. 2020. Mielelläni kehossani. Kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Helsinki: Kirjapaja.