Muistatko lukukokemuksen, josta mieleesi nousi ajatus: juuri tällaiselta minustakin tuntui silloin kun…   Taiteen kieli, jota kaunokirjallisuus käyttää, voi onnistua ilmaisemaan sen, mikä on ollut mykkää ja jäsentymätöntä. Ihmisen olo helpottuu, kun kokemus tai tunnetila saa sanat.

Ehkä olet kirjoittanut päiväkirjaa, jolle sait vapaasti vuodattaa surusi ja ilosi. Päiväkirja on hyvä kuuntelija, mutta osia kannattaa myös vaihtaa. On tärkeää kuunnella mitä päiväkirjan teksti kertoo meille itsestämme.

Edellä kuvatut asiat voivat jo toimia terapeuttisesti, mutta Suomen kirjallisuusterapiayhdistys määrittelee varsinaisen kirjallisuusterapian seuraavasti:

“Kirjallisuusterapia eli sanataideterapia tarkoittaa terapeuttista vuorovaikutusprosessia, jossa hyödynnetään joko valmista kirjallista aineistoa tai itse tuotettua tekstiä.” 

Vuorovaikutus on olennainen osa kirjallisuusterapiaprosessia. Se voi tapahtua kirjallisuusterapiaohjaajan tai –terapeutin ja yksilön välillä, mutta hyvin usein toimintaa harjoitetaan ryhmässä. Valmiit tai itse kirjoitetut tekstit toimivat keskustelun pohjana. Ryhmän jäsenten kommentit avaavat uusia näkökulmia asioihin ja koetut asiat näyttäytyvät uudessa valossa. Merkitykset eivät ole valmiina teksteissä, vaan ne luodaan vuorovaikutuksessa. 

Kirjallisuusterapiaa on alun perin harjoitettu sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joista se on levinnyt ”siviilipuolelle” kuten kirjastoihin. Kirjastoissa kirjallisuusterapiaohjaajana toimii yleisimmin vähintään kirjallisuusterapian perusopinnot (30 op) suorittanut kirjastoalan ammattilainen.  

Kirjallisuusterapiassa valmiita tekstejä ei analysoida älyllisesti. Tärkeintä on tutkia mitä tuntemuksia ja ajatuksia tekstit herättävät itsessä. Samalla tavoin itse tuotetuissa teksteissä pääosaan nousevat sisällöt kun taas taiteellisen ilmaisun laatu on sivuroolissa. Kirjoittaessa oma ilmaisu kuitenkin kehittyy, joten kirjoittamisen taito kasvaa kirjallisuusterapian sivutuotteena. 

Kirjallisuusterapiaa helmet-kirjastoissa 

Helmet-kirjastoissa kirjallisuusterapian tavoitteina korostuvat itsetuntemuksen lisääminen, itsehoito ja ilo luovasta ilmaisusta.

Elämäkerrallisen kirjoittamisen kautta ryhmän jäsenet voivat tutkia elämänvaiheitaan ja löytää uusia näkökulmia elämäänsä. Oman suvun tarinat avaavat mahdollisuuksia laajentaa ymmärrystä siitä miksi minusta tuli se ihminen, joka tänään olen. Tietoisuus suvussa olleista taidoista ja elämänviisaudesta rikastuttaa ja avartaa käsitystä omasta itsestä. Kun ymmärtää menneiden sukupolvien elämää ja kokemuksia, voi tuntea myötätuntoa, mikä parhaassa tapauksessa auttaa antamaan anteeksi koettuja vääryyksiä.  

Elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmät Kirjoita elämästäsi! toimivat Vantaalla Tikkurilan ja Pointin kirjastoissa. Ryhmät alkavat vuosittain syyskuun puolivälissä. Ohjelma on suunniteltu siten, että ryhmän toimintaan voi osallistua vain syyskaudella, mutta halutessaan voi jatkaa koko kevätkauden huhtikuun loppuun asti. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Ryhmässä voi olla enintään 10 jäsentä. Ilmoittautuminen ryhmiin alkaa heinä-elokuussa ja jäsenet valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 

Toisena kirjallisuusterapian muotona Vantaalla toimii Pointin kirjastossa järjestettävä Terapeuttinen lukupiiri. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa keskustelemaan etukäteen valitusta lukupiirikirjasta. Jokaiseen lukupiiriin ilmoittaudutaan erikseen Helmet-sivuilla olevan lomakkeen kautta. Mukaan mahtuu enimmillään 10 henkilöä. Lukupiirissä keskustellaan kirjan sisällöstä, mutta lisäksi voidaan tehdä pieniä kirjoitustehtäviä. 

LÄHTEET:

Suomen kirjallisuusterapiayhdistys. https://kirjallisuusterapia.net/