Kategoria: Arkisto

Julkaistu

Käsityötietoa verkossa ja somevinkkausta Tarinakoukussa

Huhtikuun alun Tarinakoukussa 7.4. tuumailtiin tietoa ja lueskeltiin somekirjavinkkejä.

Edelliseltä kerralta useampaa koukkulaista olivat jääneet askarruttamaan HelMet kirjavaraston vanhat käsityökirjojen aarteet ja tälle kerralle olikin koottu pieni tietoisku, miten löytää varastoaineistot, niin kirjat kuin lehdetkin. Lisäksi kurkistimme muutamia muita verkon tiedonlähteitä, joita vaikkapa käsityöperinteistä kiinnostuneet harrastajat voivat hyödyntää. Tässä vielä pienet infot Finnasta ja käsityön museon verkkotietokannasta.

Finna tiedonhakupalvelu kokoaa yhteen Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja (kuvia, asiakirjoja, esineitä, opinnäytetöitä, videoita jne.) Finnasta voit etsiä tietoa kirjastojen ja arkistojen kokoelmista, katsella kuvia museoesineistä ja taideteoksista sekä ladata käyttöösi asiakirjoja ja vanhoja kirjoja. Osasta aineistoa kuten lainattavista kirjoista on olemassa tekstimuotoiset kuvailutiedot ja varsinainen sisältö on esimerkiksi kirjaston hyllyssä. Esineiden ja taideteoksien kohdalla Finnassa näytetään hakutuloksessa kuva. Museolla voi olla hallussaan myös korkealaatuinen painokelpoinen kuva, jonka voi tilata suoraan museolta. Lisäksi Finnasta on mahdollista hakea digitaalista sisältöä kuten artikkeleita, vanhoja kirjoja, sanomalehtiä, karttoja, kuvia ja äänitteitä. Näihin pääsee tutustumaan Finnassa olevan linkin kautta. Finnasta löytyy myös tietoa arkistoissa säilytettävistä asiakirjoista, jotka ovat arkistolaitoksen viranomaisarkistoaineistoa. Osa näistä asiakirjoista on saatavilla digitaalisina. Osa asiakirjoista pitää tilata ja lukea arkistolaitoksen toimitiloissa.

 

Finna kokoaa yhteen Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen materiaaleja.

 

 

Suomen käsityön museon verkkotietokanta.  Kokoelmaselaimeen on tallennettu yli 90 000 esineen, valokuvan tai julkaisun tiedot. Voit selata tietoja, katsella valokuvia tai tehdä aineistotilauksia. Mm. kansallispuvut, piirustuskokoelma, esineistöä, viitteitä käsityöalan tutkimuksiin ja opinnäytetöihin sekä aikakauslehtiviitteitä, valokuva-arkisto.

 

Suomen käsityön museon kokoelmista löytyy aarteita!

 

Lisäksi kaunokirjallisuuden pariin kurkistimme somevinkkauksen keinoin ja kaksi koukuttelijaa luki myös ääneen omia kirjasuosikkejaan. Kuulimme lukuotteen Bertta Valtosen ”Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin” -teoksesta sekä  kokonaisen Tsehovin novellin. Kiitokset lukijoille, nautimme kaikki.

Somevinkkauksessa kuultiin kirjavinkkejä, joita pyysin tuttaviani lähettämään Facebookin kautta. Ohjeistuksena oli kirjoittaa lyhyt kirjavinkki,jostakin hiljattain lukemastaan ja mieleenpainuneesta teoksesta. Lukuvinkkejä tulikin lyhyessä ajassa kiitettävästi ja kaikki vinkattuja teoksia emme ehtineet edes käydä läpi. Suosituksia tuli hyvin eri-ikäisiltä ja lukutottumuksiltaan erilaisilta henkilöiltä. Tässäpä vielä lukulistaa mitä vinkattiin:

 

 

Julkaistu

Tikkurilan kirjaston toukokuun 2015 lukupiiri

KaimaTikkurilan kirjaston toukokuun lukupiirissä to 7.5.klo 18.00 aiheena siirtolaisuus ja kulttuurien yhteentörmäys

Lukupiirikirjana on intialaissyntyisen kirjailijan Jhumpa Lahirin esikoisteos Kaima, joka kuvaa bengalilasiperheen vaikeuksia sopeutua bostonilaiseen keskiluokkaiseen kulttuuriin. Vieras arvomaailma hämmentää ja saa perheenjäsenet reagoimaan eri tavoin uusiin haasteisiin, oman identiteetin löytämisestä voi tulla kahden kulttuurin paineessa kivulias ja elämän mittainen prosessi.

Iltaa alustaa aineistovastaava Anna-Mari Rantala Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta.

Lämpimästi tervetuloa!

Julkaistu

Koivukylän lukupiiri 21.5.2015

homer

To 21.5. klo 14 – 15.30 keskusteltavana on E.L. Doctorowin romaani ”Homer ja Langley” (2009, suomentanut Helene Bützow, Tammi 2013, 220 sivua).

Sokean Homerin ja sodan raunioittaman Langleyn menneisyys on kuin Yhdysvaltain lähihistorian lyhyt oppimäärä. Nyt veljekset kuitenkin ovat erakoituneet kaikkien haalimiensa tavaroiden keskelle, joille he ovat ajatelleet olevan käyttöä ”joskus”. Lopulta luksusasuntoonsa linnoittautuneilla veljeksillä ei ole muuta kuin toisensa ja sata tonnia romua.

Kysy kirjaa kirjaston palvelutiskiltä ja tule mukaan keskustelemaan, olipa kirja luettuna tai ei. Lisätietoja: sirkku.hokkanen(at)hotmail.com

 

***

Huhtikuun kirjamme oli nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien novellikokoelma ”Huominen on liian kaukana”. Novellit heijastelevat Nigerian oloja, tapoja ja tapahtumia tarinahenkilöiden kokemina paikan päällä tai siirtolaisina Yhdysvalloissa. Keskimäärin reilun parinkymmenen sivun mittaisissa novelleissa oli niin runsaasti sisältöä, näkökulmia ja pohdittavaa, että keskustelu ei ollut päättyä. Mieluisin monelle oli kokoelman viimeinen novelli ”Härkäpäinen historioitsija”.

Adichie (s. 1977) on yksi kiinnostavimpia afrikkalaisia nykykirjailijoita, ja häneltä on suomennettu jo kolme romaaniakin. Arvostettuja nigerialaisia kirjailijoita ovat myös mm. ”kirjallisuuden Nelson Mandela” Chinua Achebe (1930-2013) ja ensimmäinen afrikkalainen nobelisti Wole Soyinka (s. 1934). Myös yhdysvaltalainen Uzodinma Iweala (s. 1982) on juuriltaan Nigeriasta. Kaunokirjallisesta tasosta tinkimätön yhteiskunnallinen katsanto on yhteistä heille kaikille ja myös päänsä menettäneelle Ken Saro-Wiwalle (1941-1995). (SH)

Julkaistu

Lukupiiri 14.4.2015 Lumon kirjastossa

Teema 4: Melkein jännityskirjallisuutta

Maarit Verronen: Varjonainen (Tammi, 2013)

Varjonainen kertoo suomensukuisesta Ainosta, joka tulee paperittomana maahanmuuttajana Suomeen jostain Venäjältä päin. Hän matkustaa Suomeen laivassa, joka tekee Estonia-onnettomuutta muistuttavan haaksirikon. Aino pelastuu ja pääsee Suomeen, jossa hän aloittaa uuden identiteetin etsimisen ja varastamisen ja käyttää siinä julmasti hyväkseen aiempaa tuttavuutta ja tämän perhettä.

Kirjallisuuspiirissä Varjonainen arvioitiin sekä hyväksi että huonoksi. Sitä pidettiin hyvänä, koska ajateltiin sen kertovan mahdollisuudesta tai todellisuudesta, joka on lähellä meitä nykyaikana. On ihmisiä, jotka ovat äärimmäisessä elämäntilanteessa ja joutuvat sen takia käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja selviytyäkseen. Kirjan päähenkilö on kuin toisesta maailmasta, jossa meidän lakimme eivät päde. Hän käyttää kaikkia hyväkseen ja tuhoaa vapaasti toteuttaakseen päämääränsä, joka jäi kuitenkin epäselväksi. Kirjaa pidettiin analyyttisenä, toteavana ja ajankohtaisena. Päähenkilön toiminta oli loogista ja tunteetonta ja se vain todettiin kirjassa, jonka koettiin näin heijastavan päähenkilön ajatusmaailmaa. Kirja toi myös mieleen Estonian onnettomuuden, jota myös ihmeteltiin.

Kielteisissä arvioissa kirjaa pidettiin lähinnä jännitysromaanina, jonka tapahtumat vaikuttivat osittain mahdottomilta. Päähenkilön vastenmielinen toiminta ja vääristynyt, rikollinen todellisuus vähensivät intoa lukea kirjaa. Vastenmieliset tapot toivat pahan kokemuksen, jota oli vaikea ymmärtää. Kirja koettiin helppoluiseksi ja kevyeksi sen tyyliä eivät kaikki arvostaneet.

Kirjan herättämä keskustelu oli mielenkiintoinen ja toi esille aikamme ihmisten pelkoja ja uhkakuvia. Meidän rauhamme on uhattuna; meitä uhkaavat uudet asiat.

Tietoa kirjailijasta:

Maarit Verronen
Hän on syntynyt vuonna 1965 Kalajoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Ylioppilaaksi päästyään Verronen lähti opiskelemaan tähtitiedettä Oulun yliopistoon. Hän on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti. Ennen päätoimiseksi kirjailijaksi ryhtymistään Verronen työskenteli Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä sekä opiskeli sen ohessa aate- ja oppihistoriaa. Nykyisin Verronen asuu Helsingissä, jonka hän tuntee omaksi kotikaupungikseen.
Verronen on saanut useita kirjallisuuspalkintoja ja hän on ollut myös kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana. Teoksissaan Verronen kuvaa ohikulkijoita, tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle jääneitä. Hänen teoksistaan löytyy fantasiakirjallisuuden aineksia.
Lähteet: Wikipedia, Kirjasampo

Eila Järvinen
kirjastonhoitaja
eila.jarvinen(at)vantaa.fi

Julkaistu

Huhtikuun Murharyhmässä tutkittiin Collinin tapausta

Hakunilan kirjaston Murharyhmä kokoontui keskiviikkona 8.4. Ennakkoäänestyksen vuoksi majailimme tällä kertaa Hakunilan kirjaston Hiljaisessa huoneessa. Se ei tahtia haitannut, keskustelu oli aivan yhtä mielenkiintoista kuin aikaisemminkin.

collinintapaus2Kuukauden kirjana / keskustelun päätähtenä oli Ferdinand von Schirachin teos Collinin tapaus. Juoni koettiin mielenkiintoiseksi, mutta olimme kollektiivisesti sitä mieltä, että kirja kokonaisuutena jäi vähän liian lyhyeksi ja ytimekkääksi. Tarina oli hyvin kirjoitettu, joten sitä olisi mielellään lukenut enemmän sekä joitakin tapahtumia ja ihmissuhde-kuvioita kirjailija olisi voinut laventaa enemmän. Voisi sanoa, että teos oli enemmän novelli kuin kokonainen kirja – etenkin kun ottaa huomioon, että kirjassa oli vain 164 sivua, riviväli oli suuri ja sivujen reunat tilavat.

Seuraavaksi luemme Tuomas Liuksen kirjan Haka.  Katsotaan ensi kuussa millainen keskustelu siitä syntyy.

haka2

Jos et päässyt paikalle 8.4. tai haluat liittyä ryhmäämme, hae oma lukukappaleesi Hakunilan kirjaston varaushyllystä. Kirja löytyy hyllystä Murharyhmän nimellä.

Tap(a)amme seuraavan kerran keskiviikkona 6.5.2015 klo 17.30 – 19.00 Hakunilan kirjaston monitoimitilassa. Tervetuloa sekä uudet että vanhat dekkaristit!

Lisätiedot:

Laura Aaltonen
09 83930805
laura.aaltonen@vantaa.fi

Julkaistu

Tomi Kontio Tikkurilan kirjaston lukupiirissä 9.4.2015

kontioTikkurilan kirjaston huhtikuun lukupiirissä 9.4.2015 klo 18.00 vieraana helsinkiläinen runoilija Tomi Kontio.

Tomi on oma aikamme arvostetuimpia runoilijoita, joka on kirjoittanut myös romaaneja, lastenkirjoja, kolumneja ja laulun sanoja.

Hän on voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja mm. esikoiskokoelma Tanssisalitaivaan alla palkittiin vuoden 1993 parhaana esikoisena J. H. Erkon palkinnolla sekä Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla viime vuosien parhaana esikoisena.

Lukupiirikirjoina:
Kuviot tähdistä, kengät maailmasta
Ilman nimeä olisit valoa

Lämpimästi tervetuloa!

Tomi Kontion valokuvia on esillä 30.3.2015 asti Pasilan kirjaston ”Syntymättömistä syntyneet” valokuvanäyttelyssä

Julkaistu

Taikasilmukoita 17.3. Tarinakoukussa

Tiistai-illan Tarinakoukussa päästiin Marttailun makuun. Tikkurilan Martat saapuivat Tarinakoukun vieraaksi kertomaan toiminnastaan, erityisesti käsityöaiheista sekä samalla vetämään käsityöpajan. Pajan aiheeksi Tarinakoukkulaiset olivat yhteisesti äänestäneet virkkausta sadonkorjuun hengessä. Tiistai kuluikin monilla porkkanoita, punajuuria, omenoita, sieniä sekä muita juureksia, hedelmiä ja vihanneksia virkaten hyvässä opastuksessa.

 

Marttojen käsityöpajassa jaettiin vinkkejä virkkauksesta

 

 

Tämän kerran Tarinakoukun tietokirjakori käsitteli vanhoja käsityökirjoja. HelMetin Pasilan kirjavaraston aarteet olivatkin ahkeran selauksen kohteena ja ihasteltavina. Myös Tikkurilan Martat olivat koonneet koukuttelijoiden iloksi oman tietokirjapuolisen vinkkilistansa, jonka löydät blogipostauksen yhteydestä.

Kaunokirjallisessa kattauksessa oli tällä kertaa tarjolla romskuja, joiden asiasanoituksesta löytyy käsityö. Listalta löytyi mm. Carol Shieldsin Sattumankauppaa, Laura Honkasalon Kotikutoista, Kate Jacobsin lankakauppa -sarja sekä A.S. Byattin Lasten kirja. Tämäkin vinkkilista vielä kiinnostuneille asiasanapoimintoineen: Kaunokirjallisuutta käsitöistä.

Illan lopuksi saimme vielä kuunnella lukupätkän Eeva Kilven Rajattomuuden aika : kertomus lapsuudesta teoksesta Maijun lukemana. Kiitokset erittäin elävästä ja hienosta lukuhetkestä!

Ensi kerran Tarinakoukku hakee vielä hieman muotoaan, joten ensi kerran ohjelma jääköön tässä vaiheessa vielä arvoitukseksi!

 

Tikkurilan Martat suosittelevat:

 

Pasilan kirjavaraston aarteita

Julkaistu

Lukupiiri 10.3.2015 Lumon kirjastossa

Teema 3: Kulttuurien yhteentörmäyksiä

Elif Shafak: Kunnia (Gummerus, 2013)

Käsittelimme Lumon kirjaston lukupiirissä Elif Shafakin kirjaa Kunnia. Elif Shafak on Euroopassa syntynyt palkittu turkkilainen kirjailija. Hän on käsitellyt kirjassaan Turkissa asuvien kurdien kulttuuria ja erityisesti naisten asemaa kunniakysymyksiä korostavassa kulttuurissa. Romaanissa liikutaan eri ajoissa, eri paikoissa ja seurataan useiden henkilöiden elämänvaiheita Turkissa ja Lontoossa. Kirja alkaa kahden kaksoissisaren Jamilan ja Pemben tarinasta. Jamila jää Turkkiin ja Pembe muuttaa Lontooseen. Pembe ja hänen aviomiehensä Adem ja heidän poikansa Iskender ovat tarinan keskeisiä henkilöitä. Pembe joutuu aviomiehensä pettämäksi ja hänen oma seurustelunsa aviomiehen jätettyä hänet johtaa hänen poikansa tekemään kunniamurhaan, joka kuitenkin vahingossa kohdistuu hänen kaksoissisareensa.

Kirjassa käsitellään eri henkilöiden ajattelua heidän omista lähtökohdistaan lähtien ja ymmärtäen taustaa. Kirjallisuuspiirissä tämä asia huomioitiin ajatuksella, että kirja ei herätä suuria tunteita tai vahvaa myötätuntoa. Keskusteltiin siitä, että kirjailija turkkilaisena ymmärtää tarinan kaikkia henkilöitä ja lukija ymmärtää asioita kirjailijan kautta.

Naisen asema ja kohtelu herättivät keskustelijoissa eniten suuttumusta ja toiveita maailman muuttumisesta paremmaksi naisille. Keskusteltiin naisten asemasta kunniakulttuureissa ja myös Suomessa ja mietittiin omaa historiaamme ja naisen asemaa, joka on ollut meilläkin huono, vaikka ei niin alistettu kuin Turkin kurdien keskuudessa. Keskusteltiin myös naisten vastuusta oman asemansa korjaamisessa. Todettiin, että kysymys on sukujen vallasta ja vanhoista perinteistä, joista irtautuminen on vaikeaa. Toisaalta kirjassa kerrotaan myös henkilöistä, jotka ovat onnistuneet Englannissa vapautumaan Turkissa vallitsevan perinteen taakasta. Englannissa oli kuitenkin uusia myös tuhoavia ongelmia, kuten huumeet ja uhkapeli.

Keskusteltiin kurdikulttuurista ja kurdinaisista, jotka sotivat miesten rinnalla ja päädyttiin siihen, että kaikissa kulttuureissa on suuria eroja eri yksilöiden välillä ja kurdikulttuurissa ilmeisesti myös eri maiden kurdien välillä. Keskusteltiin siitä, että vaikka kunniamurhat ovat harvinaisia, niin ne kertovat myös laajemmin naisten asemasta miehisissä kulttuureissa.
Keskusteltiin myös miesten asemasta kunniakulttuurissa. Huomioitiin, että hekin ovat perinteen ja kunnian uhreja. Hekin menettävät arvonsa, jos he eivät huolehdi suvun kunniasta.
Lukupiirissä toivottiin erityisesti naisten koulutuksen poistavan näitä ongelmia.

Kirjan kieli todettiin kauniiksi ja tarina kiinnostavaksi, vaikkakin hieman monimutkaiseksi suuren henkilömäärän ja eri aikoihin siirtymisen takia.

Tietoa kirjailijasta

Elif Shafak
Hän on syntynyt vuonna 1971 Strausbourgissa, Ranskassa. Nuoruutensa hän vietti Espanjassa, josta muutti myöhemmin Turkkiin. Shafak on tutkija ja filosofian tohtori. Tutkimustöissään hän käsittelee islamia, naisia ja mystiikkaa. Shafakilla on apulaisprofessorin virka Arizonan yliopistossa ja hän asuu puolet vuodesta Yhdysvalloissa. Hän kirjoittaa moniin lehtiin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Hän on naimisissa turkkilaisen journalistin Eyüp Canin kanssa.
Shafak on voittanut kaikki merkittävät kirjallisuuspalkinnot Turkissa alle 30-vuotiaana. Hänen romaaninsa Pinhan voitti Meylana-palkinnon vuonna 1998 ja romaani Sehrin toi hänelle vuonna 2000 ”Union of Turkish Writers” -palkinnon. Shafak sai syytteen ”turkkilaisuuden loukkaamisesta” The Bastard of Istanbul -romaaninsa vuoksi vuonna 2006, mutta hänet jätettiin tuomitsematta näyttöjen puutteen vuoksi.
Lähteet: Wikipedia, Elif Shafakin kotisivu

Eila Järvinen
kirjastonhoitaja
eila.jarvinen(at)vantaa.fi

Julkaistu

Koivukylän lukupiiri 16.4.2015

huominen

To 16.4. klo 14 – 15.30 keskusteltavana on Chimamanda Ngozi Adichien novellikokoelma ”Huominen on liian kaukana” (2009, suomentanut Sari Karhulahti, Otava 2011, 261 sivua).

Nigerialaissyntyinen kirjailija kertoo maanmiehistään sekä synnyinmaassaan että maahanmuuttajina Yhdysvalloissa. Millaista on elää kahdessa kulttuurissa? Vastaako uuden kotimaan todellisuus muuttajan toiveita? Katoaako menneisyys koskaan?

Lue mielellään kaikki kokoelman novellit, mutta ehkä kertaat vielä ennen tapaamista tuoreeseen muistiin jonkin novellin, josta erityisesti pidit tai jota jäit pohtimaan. Näin on helpompi lähteä keskustelemaan kirjasta, jossa on kaksitoista erillistä tarinaa. – Mukaan saa kuitenkin tulla, vaikkei olisi lukenut kirjaa kokonaan tai ollenkaan.

Kysy kirjaa kirjaston palvelutiskiltä. Lisätietoja: sirkku.hokkanen(at)hotmail.com

***

Edellinen kirjamme oli kuubalaissyntyisen Ana Menéndezin Rakas Che. Kirjan päähenkilö on tullut hyvin pienenä Kuubasta Yhdysvaltoihin isoisän tuomana, ja vartuttuaan hän ryhtyy etsimään tietoa vanhemmistaan. Kuuban kasvot ja Guevaran kuva kirkastuvat kertojalle, mutta juurien etsintä saa kirjassa myös yleisemmän merkityksen. Vaikka kirjan tarinan saattoi lukea ilman isompia tietoja Kuuban vallankumoushistoriasta, viittauksia todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin pidettiin kiinnostavana lisänä lukukokemukseen. Kirja osoitti myös ovelasti, miten suhteellinen on ihmisen käsitys totuudesta. (SH)

Julkaistu

Hakunilan kirjaston Murharyhmän viimeisimmät kujeet

Nytpäs lipsahti! Muut kiireet ja loma iskivät väliin, joten unhoitin lisätä edellisen kerran jutut. Voi minua! Nyt sitten päivitänkin kaksi Murharyhmä-kertaa yhdellä iskulla.

mystery_murhis_13032015Dekkarilukupiiri Murharyhmä kävi 11.2.2015 läpi ”ikivanhoja” dekkareita. Niistä sukeutui vallan mainio keskustelu, jonka lopputuloksena oli, että etenkin paljon lukevien ihmisten kannattaa lukea myös vanhoja dekkareita. Samanlaista ajankuvaa ei löydä nykykirjallisuudesta, koska kirjoittajat eivät ole ”aikalaisia” joten heillä ei ole omakohtaista kokemusta ajan hengestä. Nyt varaamaan näitä kirjavaraston aarteita!

Ryhmämme suosittelee mm. seuraavia teoksia:

Disney, Dorothy Cameron:  Kohtalokas automatka – juoni oli todella kiero.
Wide, Harold: Sotasalaisuus – viehättävää kuvausta 1930-luvun Helsingistä.           valepoliisi          
Collins, Wilkie: Valkopukuinen nainen – yksi jännityskirjallisuuden esivanhemmista.

Viime kerralla 11.3.2015 keskustelimme Jarkko Sipilän Valepoliisista. Yllättävää oli, että Jarkko Sipilä oli niin monelle meistä uusi tuttavuus. Kirjassa kiinnosti erityisesti se, että siinä kerrottiin myös Hakunilasta (tämä vaikutti myös kirjan valintaan). Pohdimme kovasti sitä mistä kirjan nimi tuli. Keksitkö sinä? 

Seuraavana kirjanamme on Ferdinand von Schirachin kirja Collinin tapaus. Jos et päässyt osallistumaan 11.3. ryhmään, niin tule hakemaan Hakunilan kirjastosta oma lukukappaleesi. Löydät sen varaushyllystä Murharyhmän nimellä.

Tapaamme seuraavan kerran keskiviikkona 8.4. klo 17.30 – 19.00 poikkeuksellisesti Hakunilan kirjaston hiljaisessa huoneessa.

Jos kiinnostuit dekkarilukupiiristämme, ota yhteyttä ja kysy lisää allekirjoittaneelta! Tervetuloa mukaan sekä uudet että vanhat dekkaristit!

Lisätietoa:

Laura Aaltonen
09 83930805
laura.aaltonen@vantaa.fi