Tänään pääsimme tiimin kanssa vihdoin tutustumaan Kartanonkosken koulun 5B- luokkaan, joiden kanssa yhteissuunnittelemme Mediamysteerin pelillistetyn vierailumallin. Luokassa on 19 oppilasta, joista kaksi harmiksemme siirtyvät syksyn aikana toisiin kouluihin. Luokka on innokas, puhelias ja aktiivinen, tämä käy meille hyvin: mahtava saada paljon eläväistä toimintaa ja keskustelua! Luokan opettaja Harri Huhtala tuntee luokan ja sen dynamiikan.
Luokka on tottunut käyttämään Google Classroomia omien portfolioiden luonnissa ja yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Aiomme käyttää jotain viestinnän kanavaa, joka on luokkalaisille tuttu. Yhteydenpito on oleellinen kysymys yhteistyössä, ja siksi tärkeä ratkaista: yhteiset suunnittelu- ja testauspäivät ovat rajatut.
Tulimme esittäytymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektia, jotta Harrin mainitsemalle Mediamysteeri-hankkeelle olisi myös kasvot. Tutustuimme puolin ja toisin, jonka jälkeen pohdimme luokan kanssa, mitä mysteeri mahtaisi tarkoittaa. Keskustelut pienryhmissä kulkivat piirretyn miellekartan ohella piilotetuista asioista, seikkailuelokuviin, Spotify:ihin ja kuoleman jälkeiseen elämään asti, jokaisella mahdollisella skaalalla. Totesimme olevamme fiksujen ja mielikuvituksellisten oppilaiden ympäröiminä.
Pohdimme tiimin kanssa vierailun jälkeen koulun sisäisiä ja ulkopuolisia toimintaympäristöjä ja niiden vaikutusta kohtaamisiin. Minkälaiselle osallisuudelle on sijaa koulumaailman selkeässä roolijaossa?
Kohtaamistilanteissa tuntui tärkeältä olla avoin oppilaiden ideoille, ehdotuksille ja ajatuksille, niille täytyisi löytyä sijaa yhteissuunnittelussa. Samaan aikaan käytännön rajoitteet ohjaavat meitä suunnittelemaan yhteistoimintaa, jolla on selkeä suunta: mediamysteeri-vierailumalli. Miten saisimme yhteissuunnittelussa kaikkien äänen kuuluviin?
Harri Huhtala esittelee projektiryhmälle oppilaiden käyttämiä verkko-oppimisympäristöjä.