Teema 5: Dystopioita
Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012)
Kevään viimeisessä kokoontumisessa keskusteltiin Mikko-Pekka Heikkisen kirjasta Terveiset Kutturasta (Johnny Kniga, 2012).
Terveiset Kutturasta kertoo tilanteesta, jossa Suomi on ajautunut umpikujaan. Maa on jakautunut rikkaaseen Etelään ja köyhään Pohjoiseen. Etelän riistoon kyllästynyt Pohjois-Suomi julistautuu itsenäiseksi, ja Etelä- ja Pohjois-Suomi ajautuvat sisällissotaan. Teos tarttuu veijarimaisesti ajankohtaisiin asioihin: kuntauudistukseen ja syrjäkylien kurjistumiseen.
Lukupiirissä kirjasta keskusteltiin vilkkaasti. Mielipiteet jakaantuivat laidasta laitaan. Toisia ärsytti niin paljon, ettei saanut kirjaa luetuksi ja toiset pitivät sitä humoristisena veijaritarinana, joka veti mukaansa. Joku oli jopa hihitellyt riemusta kirjaa lukiessaan. Toisten mielestä kirja oli typerä, ärsyttävä ja liian pintatrendikäs teos. Yhdelle lukupiiriläiselle teos toi mieleen Daniel Katzin Mikko Papirossin taivaallisen niskalenkin.
Heikkinen on kotoisin Kainuusta ja niinpä tekstistä löydettiin ”huovismaista” saivartelua. Lappi-lainen kieli oli mukavaa luettavaa, kun taas stadin slangia puhuva Jesse ärsytti synkkyydellään. Kirja oli mukavaa luettavaa, kun sen otti kyllin kevyesti.
Yleisesti oltiin kuitenkin sitä mieltä, että kirjan kuvaukset eri ihmisryhmistä olivat totuudenmukaisia. Kirjan aihetta pidettiin hyvänä ja ajankohtaisena. Oltiin sitä mieltä, että on hyvä nostaa tällaisia asioita esiin. Ideasta olisi ollut paljon enempäänkin, jos aihetta olisi käsitelty toisin.
Kirja on pohjoisen puoltaja etelän ylivaltaa vastaan. Taustalta löytyy paljon oikeaa asiaa saa-melaisalueelta, jossa he eivät voi päättää itse omista asioistaan, vaan kaikki määrätään Hel-singistä. Kirjassa ivaillaan kuitenkin joka suuntaan, joten ivan ei pitäisi loukata ketään. Pari Lapin ystäväksi lukeutunutta pyrki lukemaan kirjan pohjoisen näkökulman takia ja he pitivät kirjasta ja kirjailijan tyylistä. Kirjassa esiintyi lukuisia paikkakuntia ja se toi yhdelle lukijalle mieleen paikkakuntien urheiluseurat tai muuten omiin harrastuksiin liittyneet paikkakunnat.
Kirjan henkilöitä pidettiin mainioina ja jännittävinä tyyppeinä, vaikkakin he jäivät melko pinnallisiksi ja tekopyhiksi.
Monenlaisia ahdistavia ja pelottavia asioita kirjasta löydettiin ja puhuttiin siitä, ettei ihminen ole oppinut mitään, kun aina ajaudutaan uusiin konflikteihin. Kirjasta löydettiin ahdistavia ja pelottavia piirteitä ihmisten manipuloinnista taisteluihin. Taistelukohtauksista lukeminen oli ahdistavaa ja joku oli jopa ohittanut ne kokonaan. Tekniikan väärinkäyttöä kriisitilanteissa pidettiin myös ahdistavana asiana. Kirjassa nähtiin maailmanpolitiikkaa pienoiskoossa Suomen rajojen sisäpuolella. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että valta ja raha turmelevat.
Kirjan tyyli tuntui vaihtelevan kirjailijan mielentilan mukaan ja puhti tuntui hyytyvän kokonaan loppua kohti mentäessä.
Nauretaan yhdessä tälle – sillä vitsinä tämä on kerrassaan verraton juttu.
Tietoa kirjailijasta:
Mikko-Pekka Heikkinen
Heikkinen syntyi 1974 Kajaanissa. Heikkinen kirjoitti ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta 1993 ja sen jälkeen hän opiskeli filosofiaa Helsingin yliopistossa. Heikkisen harrastuksia ovat retkeily, juokseminen, purjehdus ja elokuvat.
Ammatiltaan Heikkinen on toimittaja ja kirjailija. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa eri-laisissa tehtävissä 1990-luvun lopulta saakka. Hän on toiminut elokuva-arvostelijana, toimitus-sihteerinä, kotimaan- ja kaupunkitoimitusten reportterina. Hänet tunnetaan myös luonto- ja met-säaiheisten kolumnien kirjoittajana.
Heikkisen esikoisteos oli novellikokoelma Nuorgamin Alkon tuho- ja muutama erätarina (2010). Hänen uusin teoksensa Jääräpää ilmestyi syksyllä 2014. Alla olevasta Yle Areenan linkistä pääset katsomaan Heikkisen haastattelun.
Lähteet: Wiki , Yle Areena
Eija Kylänpää
informaatikko
eija.kylanpaa(at)vantaa.fi