Tikkurilan lukupiirin syksyn 2021 kirjojen valinta

Kuva: Janne Räkköläinen CC BY-SA 2.0

Äänestä 30.6. mennessä Tikkurilan lukupiirin syksyn 2021 kirjat. Valitse lomakkeelta kolme kirjaa ja paina “lähetä tiedot”. Lomakkeen kautta voit myös lähettää palautetta lukupiirin vetäjälle. Voit merkitä lomakkeeseen pelkästään etunimesi, mutta sähköpostiosoitteesi tarvitsemme kokonaan. Kaikki tiedot jäävät pelkästään lukupiirisivuston ylläpitäjien tietoon.

Tikkurilan lukupiiri kokoontuu syksyllä ensimmäisen kerran 9.9. klo 18.00. Illan teemana on fantasiakirjallisuus, jota meille tulee esittelemään kirjastonhoitaja Karoliina Havaste Myyrmäen kirjastosta. Keskustelemme muun muassa Juhani Karilan teoksesta Pienen hauen pyydystys, joka oli toukokuun lukupiirikirja – ja ehkä muistakin keväällä luetuista lukupiirikirjoista.

lhanaa kesää kaikille ja lämpimästi tervetuloa lukupiiriin!

  1. Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät (Atena 2020)
    “Viidestä sukupolvesta kertova romaani punoo yhteen Stalinin vainot, uzbekistanilaisen lapsuuden ja turkulaisen maahanmuuttaja-arjen. Mitä männyt näkevät on järkyttävyydestään huolimatta lämmin ja kauniisti kirjoitettu sukutarina. Anna Soudakova (s. 1983) on pietarilaissyntyinen äidinkielen- ja kieltenopettaja, joka muutti 8-vuotiaana Turkuun. Mitä männyt näkevät on hänen esikoisromaaninsa ja pohjautuu hänen isoisänsä elämäntarinaan.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  2. Maria Pettersson: Historian jännät naiset : merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (Atena 2020)
    Tietokirja tutustuttaa yli 50 voimanaiseen, jotka ovat jättäneet jälkensä historiaan mutta joista harva on kuullut. Mitä yhteistä on tekoparrassa pelanneella baseball-tähdellä, kolumbialaisella huumepomolla, Yhdysvaltain sisällissodan sankarilla ja japanilaisella samurai-soturilla? He olivat kaikki naisia. Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon. Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

    3. Sofia Lundberg: Kuin höyhen tuulessa (Otava 2021)
    “12. elokuuta 2019 Viola saa odottamattoman puhelun Lillyltä, joka aikoinaan oli hänen paras ystävänsä. Nyt molemmat ovat kahdeksankymppisiä ja Lilly lähestyy kuolemaa. Heidän tiensä erosivat nuoruudessa, mutta he eivät koskaan lakanneet kaipaamasta toisiaan. Sydämeenkäyvässä romaanissa lukija saa seurata ystävysten elämänkohtaloita vuodesta toiseen aina tuona yhtenä samana päivänä, 50-luvulta nykyaikaan.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  3. Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun (Sitruuna kustannus 2020)
    “Memphis, 1939. 12-vuotias Rill Foss, neljä hänen nuorempaa sisarustaan ja vanhemmat asuvat laivassa Mississippijoella. Kun perheen isä lähtee viemään äidin sairaalaan yhtenä myrsky-yönä, joutuu Rill vastuuseen nuoremmistaan. Eräänä päivänä jokilaivaan tunkeutuu täysin vieraita ihmisiä, jotka pakottavat lapset mukaansa. Heidät viedään Tennesseen orpokotiin ja heille vakuutellaan, että vanhemmat tulevat pian hakemaan heidät takaisin. Karmea totuus valkenee kuitenkin pian.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  4. Tara Westover: Opintiellä – muistelma (Tammi 2018)
    “Ymmärsin että tämä yksi asia, enemmän kuin mikään toinen, erotti minun perheeni muista: me emme käyneet koulua.””Tara Westoverin Opintiellä on uskomaton selviytymistarina syrjäytymisestä ja koulutuksen voimasta. Sitä verrataan Villiin vaellukseen, Seitsemännen portaan enkeliin ja muihin suurmenestyksiin.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  5. Ian McEwan: Kaltaiseni koneet (Otava 2019)
    “Adam on komea ja älykäs – lähes täydellinen, lähes ihminen.Eletään 1980-luvun Lontoossa, mutta historia ei ole se, jonka me tunnemme. Charlie ostaa Adamin, yhden kalliista ja upouusista androideista. Yhdessä rakastettunsa Mirandan kanssa Charlie määrittelee Adamin persoonallisuuspiirteet – he tekevät Adamista täydellisen. Komea ja älykäs androidi rakastuu Mirandaan, ja kolmiodraama on valmis. Charlie, Miranda ja Adam joutuvat perustavanlaatuisten moraalisten kysymysten äärelle.McEwanin kumouksellinen ja kiehtova romaani kysyy, mikä tekee ihmisestä ihmisen.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  6. Leïla Slimani: Toisten maa (WSOY 2021)
    “Slimani kuvaa terävänäköisesti kulttuurien yhteentörmäystä sekä naiseuden ja kauneuden taakkaa.Ranskalaisnainen Mathilde rakastuu marokkolaiseen sotilaaseen Amineen, joka sotii Ranskan joukoissa. On vuosi 1944, ja häiden jälkeen alkaa yhteiselämä Marokossa. Uudessa kotimaassaan yksinäinen Mathilde ikävöi lempeämpää ilmastoa, yhteisöllisyyttä, joukkoon kuulumista. Vuosien saatossa syntyy kaksi lasta, ja Mathilden uhrauksien määrä kasvaa. Raastavalla tavalla Slimani näyttää miten naisena oleminen voi tarkoittaa sitä, että siirtyy isän vallasta veljen, aviomiehen tai jopa oman pojan vallan alaiseksi. Toisten maa pohjautuu Slimanin isoäidin elämään.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  7. Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus – rikosromaani vanhasta Tallinnasta (Moreeni 2011)
    “Apteekkari Melchior -sarja sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan. Vielä rakenteilla olevan kaupungin siluettia hallitsee Toompean linnoitus. Saksalainen ritarikunta on juuri karkottanut ryöstelevät vitaaliveljet Itämereltä, ja kasvavassa kaupungissa vilisee kauppiaita, sotilaita, kirkonrakentajia, dominikaanimunkkeja ja maallikkoveljiä, raatimiehiä ja maankiertäjiä. Tarina alkaa, kun korkea-arvoinen saksalaisritari murhataan Toompealla.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

  8. C.J. Sansom: Luostarin varjot Otava 2011)
    “Kuningas Henrik VIII on irrottanut Englannin kirkon katolisen kirkon vallasta saadakseen eron vaimostaan. Kuninkaan edustajien tehtävänä on selvittää, miten luostarilaitos saataisiin lakkautettua.Kun Scarnsean luostariin saapunut asiamies löydetään murhattuna, tarkkanäköinen lakimies Matthew Shardlake lähetetään apulaisensa kanssa tutkimaan tapausta.Miehet huomaavat munkkien elävän askeesin sijaan ylellisyydessä ja turmeluksessa. Sitten tapahtuu uusi murha, ja juonien vyyhti vain paisuu.Kun totuus alkaa paljastua, vaarassa on paitsi Shardlaken henki, myös hänen vakaumuksensa.” (Lainaus kustantajan takakansitekstistä).

Maaliskuun lukupiirin aiheena novellikokoelmat

Johtava informaatikko Anna-Mari Rantala esittelee illan aluksi uudehkoja novellikokoelmia. Sen jälkeen kuulemme lukukokemuksia teoksesta Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia.

Teoksen kirjoittaja Lucia Berlin (1936-2004) on yhdysvaltalainen kirjailija, jonka oivaltavat, melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät kertomukset sijoittuvat arkisiin ympäristöihin kuten pesuloihin, katkaisuhoitopaikkoihin ja kaduille, mutta niissä nähdään myös välähdyksiä hienostokoteihin.

Kirjasta on tullut menestys ja sen myötä Lucia Berlinin novellikokoelmia on lukijoiden suureksi iloksi ilmestynyt lisää: Siivoojan käsikirja 2: Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia (Aula & Co, 2018) ja Ilta paratiisissa ja muita kertomuksia (Aula & Co, 2019).

Kokoonnumme Voimalassa 12.3. klo 18. Lämpimästi tervetuloa!

Lokakuun lukupiirissä Naisten aika

Lokakuun lukupiirikirjana on Jelena Tšižovan Naisten aika. Teos käsittelee useiden kertojien äänellä elämää Neuvostoliitossa 1960-luvulla. Antonina ja hänen pieni tyttärensä pääsevät muuttamaan kommunalkaan, jossa heidän lisäkseen asuu kolme iäkästä naista. Suzannasta, joka ei puhu, vaan ilmaisee itseään piirtämällä, tulee naisten yhteinen lapsenlapsi, josta he pitävät huolta sillä aikaa kun Suzannan äiti käy työssä. Naiset muistelevat menneitä ja Suzanna saa kuulla tarinoita myös siitä millaista on ollut elää Neuvostoliitossa sota-aikana. Elämä on koetellut naisia, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Ennen pitkää on Antoninan vuoro ostaa televisio.

Kokoonnumme Voimalassa 10.10. klo 18.00. Lämpimästi tervetuloa!

Äideistä ja tyttäristä

Tikkurilan kirjaston syyskuun lukupiiri pidettään Voimalassa 12.9.2019 klo 18.00. Lukupiirikirjana on Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton. Tammen sivuilla todetaan kirjasta ytimekkäästi: ”Nimeni on Lucy Barton osuu äidin ja tyttären suhteen ytimeen alicemunromaisella tarkkuudella.

Lucy Barton joutuu viettämään aikaa sairaalassa, New Yorkissa. Eräänä päivänä hänen sänkynsä vieressä istuu äiti, jota hän ei ole tavannut pitkään aikaan. Äidin ja tyttären jutellessa lukija voi nähdä tarinoiden lomitse Lucyn ankeaa lapsuuteen, mutta samalla paljastuu hienoviritteisesti äidin ja tyttären kipeä, mutta myös rakkautta ja kaipausta sisältävä suhde.

Lämpimästi tervetuloa!

Afrikkalaisen kirjallisuuden ilta

Tikkurilan kirjaston toukokuun lukupiirissä 9.5. tutustutaan afrikkalaiseen kaunokirjallisuuteen. Kata Ervasti esittelee Saharan eteläpuoleisen Afrikan kirjailijoiden suomeksi käännettyjä teoksia. Tilaisuudessa keskustellaan myös Ayòbámi Adébáyòn Älä mene pois teoksesta, joka on toukokuun lukupiirikirja.

Kirjan takakansiteksti kertoo teoksen sisällöstä seuraavasti:

”Yejide toivoo ihmettä, lasta. Akin-puolisokin haluaa lapsen, anoppi ei muuta ajattelekaan – ja Yejide yrittää parhaansa. Hän tekee raskaita pyhiinvaelluksia, tanssii näkijöiden kanssa ja turvautuu perinteisiin uskomuksiin. Mutta kun anoppi lisää kierroksia ja pakottaa poikansa ottamaan toisen vaimon, asiat mutkistuvat. Alkaa kateuden, petoksen ja epätoivon aika. Nigerian sosiaaliset ja poliittiset pyörteet värittyvät Älä mene pois -romaanin väkevillä äänillä, syvillä sävyillä, pelolla ja epäluulolla. Adébáyò kertoo tarinan aviollisen rakkauden hauraudesta, perheen hajoamisesta ja suuresta epäonnesta. Hän näyttää äitiyden toiveen raaimmillaan. Tiheätunnelmainen romaani kutsuu Yejiden ja Akinin kotiin, jonka tunnelmaa toinen vaimo kiristää. Moderni nuoripari joutuu taipumaan maansa poliittisiin kiemuroihin ja perinteisiin perhe-käsityksiin. Samalla kyseenalaistuvat äitiyden ja naiseuden pelimerkit, ja lapsettomuus sysää liikkeelle syviä sisäisiä virtoja ja mehevän, yllättävän juonen.”

Kokoonnumme Voimalassa klo 18.00. Lämpimästi tervetuloa!

Naiset joita ajattelen öisin

Tikkurilan kirjaston huhtikuun lukupiirissä 11.4.2019 keskustellaan Mia Kankimäen kirjasta Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018). Kankimäki kirjoittaa historian rohkeista naisista, tutkimusmatkailijoista, taiteilijoista ja kirjailijoista, jotka tekivät mitä halusivat. Mistä he ammensivat voimansa? Mitä voisimme heiltä oppia? Kankimäki matkustaa Japanissa, Firenzessä ja Afrikassa Yayoi Kusaman, Sofonisba Anguissolan, Isabella Birdin, Nellie Blyn ja Karen Blixenin jalanjäljillä. Tuloksena on lajityyppien rajoja sekoittava teos, joka on yhdistelmä matkapäiväkirjaa, historiatietoja ja Kankimäen omia oivalluksia ja kokemuksia.

Kokoonnumme Voimalassa alkaen klo 18.00.

Lämpimästi tervetuloa!

Lukupiirikirjana Jari Järvelän Kosken kahta puolta

Lukupiirikirjana 14.2. on Jari Järvelän Kosken kahta puolta. Järvelän kertomus on fiktiivinen, mutta sen taustalta löytyvät Järvelän mummit, jotka olivat sisällissodan silminnäkijöitä. Teoksen kannen punainen ja valkoinen samoin kuin teoksen nimikin viittaavat traagiseen asetelmaan, jossa sisällissota jakoi ihmisiä kahteen leiriin. Kokemuksia katsellaan lapsen perspektiivistä. Kuinka tapahtumia voi yleensä ymmärtää tai onko sovitukselle olemassa mahdollisuus?

Kokoonnumme aikuistenosatolla kokoushuone Voimalassa klo 18.00. Lämpimästi tervetuloa!

Rose on poissa


Tikkurilan kirjaston tammikuun 2019 lukupiirissä 10.1. keskustellaan Katja Ketun Rose on poissa -romaanista.

Katja Ketun uusimmassa, Finlandia-palkintoehdokkaana olleessa romaanissa Rose on poissa liikutaan Fond du Lacin intiaanireservaatissa, Pohjois-Minnesotassa. Romaani on tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista.

“Joskus en muista äidistäni Rosesta muuta, kuin että hän oli villi. Sellainen villi sielu, jonka ei tarvitse tehdä suuria asioita tai suorittaa karmeita seikkailuja ollakseen uskottava siinä mitä on: vapaana virtaava henki.” Suomalainen Ettu herää reservaatissa ja huomaa, että rakas Rose on poissa. Poliisiasemalla selviää, että Etulta on kadoksissa 35 vuotta. Hän muistaa vain ajan, jolloin Rose oli hänen vierellään. Mihin seudun intiaanitytöt katoavat, ja miksei tapauksia selvitetä? Rosen ja Etun tytär Lempi on puoliksi ojibwa-intiaani ja puoliksi suomalainen. Lempi ei tiedä miten päin elää, sillä hän on reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani. Lempi kokoaa omaa elämäänsä äidin lähellä olemisen muistosta, elämänkokemustensa sirpaleista ja kaukaisista sukujuuristaan Suomessa. Isovanhemmissaan, Etun isässä ja äidissä, Lempi kokee häivähdyksen tuota nostalgista maata, jota hän todellisuudessa ei ole itse koskaan nähnyt. (Lähde: WSOY)

Lukupiiri on 1. krs Satuhuoneessa.

Lämpimästi tervetuloa!

Tikkurilan kirjaston lukupiirissä 11.10. Maritta Lintunen

Maritta Lintunen on kirjailija ja musiikin maisteri. Lokakuun lukupiirikirjana oleva Stella ilmestyi keväällä 2018. Teos on Lintusen viides romaani. Romaanien lisäksi Lintunen on kirjoittanut novelleja ja runoja. Lintusen teokset ovat olleet lukijoiden suosikkeja ja kirjat ovat olleet palkintoehdokkaina lukuisissa merkittävissä kirjallisuuskilpailuissa. Blogissaan https://www.marittalintunen.com kirjailija kertoo, että hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt englanniksi, ruotsiksi, unkariksi, udmurtiksi, hollanniksi, saksaksi, venäjäksi ja portugaliksi.

Stella on romaani siitä, mitä tapahtuu, kun lahjakkuuden joutuu tukahduttamaan ja omia valintoja ohjaa joku muu kuin henkilö itse. Romaanissa musiikki on vahvassa roolissa, sillä yksi romaanin keskeisistä henkilöistä, Juri, on aikoinaan joutunut luopumaan musiikkiurastaan äitinsä vaatimusten vuoksi.

Lukupiiri kokoontuu 11.10. klo 18.00 Tikkurilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston satuhuoneessa.

Syyskuun lukupiiri

Tikkurilan lukupiiri torstaina 13.09.2018 klo 18.00

Lukupiirin vieraina ovat Anna-Mari Rantala ja Elina Räsänen Vantaan kirjaston hankintaosastolta. He esittelevät kiinnostavia uutuuskirjoja, joista osa on jo ilmestynyt ja osa on vasta tulossa kirjastoihin. Jos olet kesän aikana lukenut kirjan, jonka haluat vinkata ryhmäläisille, varaamme aikaa myös vinkkeihin.

Kokoonnumme lasten- ja nuortenosaston satuhuoneessa.

Lämpimästi tervetuloa!